Painoa oli tullut taas +800g/vko eli vähän turhan reilusti. Mie vähän luulen, että syön liian isoja annoksia, koska oon herkutellut vähemmän kuin ennen (ja myö tehdään niin hyvää ruokaa :D). Lukuunottamatta tietenkin viikonlopun tupareita, jolloin piti syödä niin että on koko ajan ähkyssä.
Sf-mitta oli pysynyt samassa 32 sentissä eli ihan keskikäyrällä. Neuvolatäti otti streptokokki-näytteen ja kysyi, että tekeekö samalla sisätutkimuksen. Sanoin, että tehköön vaan vaikka miulla onkin ens viikolla se äitipolin lääkäri ja kokoarvio. Hirveen tarkkaan se ei ronkkinut (kovakouraisesti kyllä), mutta kohdunkaulaa oli vielä jäljellä vissiin aika reilusti, kylläkin pehmeä. Eli ei varmaan ihan hetkeen oo syntymässä.
Vauva oli vissiin (ainakin silloin) laskeutunut vielä alaspäin, kun sanoi että aika syvällä kuopassaan on. Mutta tänään taas on maha tuntunut ahtaalta ja pylly aivan tuossa kylkiluiden alla, ettei aina pysty edes suorassa istumaan. Se yksi neuvolasijainen Taipalsaarella sanoikin miulle, ettei välttämättä uudelleensynnyttäjillä vauva edes kiinnity ennenkuin synnytyksessä.
Kävin myös synnytysvalmennuksessa keskiviikkona. J:n piti tulla mukaan, mutta sille oli ilmoitettu että sinä päivänä oleva työpaikkakokous on pakollinen. Ja J meni suoraan omasta työvuorostaan (Lappeenrantaan), joten miun piti säätää täällä päässä lastenhoitajien ja kulkemismahdollisuuksien kanssa, sillä päiväsaikaan ei ihan hirveästi ole vaihtoehtoja. Ukki tuli kuitenkin hoitamaan Juusoa ja hyvinhän nuilla oli mennyt.
 |
| Kuva: yle.fi |
Synnytysvalmennus on näemmä lähinnä ensisynnyttäjille, sillä siinäkin ryhmässä kaikki muut odottivat esikoistaan. Pohjois-Karjalan keskussairaalan synnytyssali oli todella sairaalamainen - ei sen sairaalamaisempi voisi ollakaan. Vihreä laatoitettu huone, missä ihan keskellä huonetta on ufomainen pöytä ja leikkaussalivalo. Ei pienintäkään kodinomaisuutta. Mutta kyllähän se varmasti asiansa ajaa.
Etelä-Karjalassa oli synnytyssänkynä sellainen katkaistava sairaalasänky, minkä ympärillä kyllä mahtui hoitajat sun muut työskentelemään, mutta ei se kuitenkaan töröttänyt keskellä huonetta. Siellä oli valkeat, kuitutapetoidut seinät ja jotenkin "pehmoisempaa".
Synnytysvuodeosastolla ei myöskään houkuttele yhtään se sellainen neljän hengen huone, etenkin jos se on silloin täynnä. Se huone on vieläpä tosi pieni. Se perhehuone vaikutti kyllä vastaavasti aivan huipulta. Etelä-Karjalassahan oli vain pelkkiä kahden hengen huoneita.
Mutta jotenkin kuitenkin on hyvä fiilis synnyttämään menemisestä. Toivon kovasti, että pystysin ite olemaan aktiivisempi kuin Juusoa synnyttäessä, jolloin olin aivan totaalisen poikki. Haluaisin nyt ketkua jumppapallolla, kokeilla TENS-laitetta, ammetta jos se on mahdollista ja kenties aqua-rakkuloitakin. Luultavasti myös epiduraali tulee olemaan toivelistalla ennemmin tai myöhemmin, mutta toivon mukaan alkuun jos pärjäis ilman.
Mutta sen näkee vasta sitten - saattaahan se olla taas ramppaan vessan ja sängyn väliä joka supistusten välillä oksennuspussi kädessä.
Etelä-Karjalassa oli synnytyssänkynä sellainen katkaistava sairaalasänky, minkä ympärillä kyllä mahtui hoitajat sun muut työskentelemään, mutta ei se kuitenkaan töröttänyt keskellä huonetta. Siellä oli valkeat, kuitutapetoidut seinät ja jotenkin "pehmoisempaa".
Synnytysvuodeosastolla ei myöskään houkuttele yhtään se sellainen neljän hengen huone, etenkin jos se on silloin täynnä. Se huone on vieläpä tosi pieni. Se perhehuone vaikutti kyllä vastaavasti aivan huipulta. Etelä-Karjalassahan oli vain pelkkiä kahden hengen huoneita.
Mutta jotenkin kuitenkin on hyvä fiilis synnyttämään menemisestä. Toivon kovasti, että pystysin ite olemaan aktiivisempi kuin Juusoa synnyttäessä, jolloin olin aivan totaalisen poikki. Haluaisin nyt ketkua jumppapallolla, kokeilla TENS-laitetta, ammetta jos se on mahdollista ja kenties aqua-rakkuloitakin. Luultavasti myös epiduraali tulee olemaan toivelistalla ennemmin tai myöhemmin, mutta toivon mukaan alkuun jos pärjäis ilman.
Mutta sen näkee vasta sitten - saattaahan se olla taas ramppaan vessan ja sängyn väliä joka supistusten välillä oksennuspussi kädessä.
 |
| TENS-laite |
Samalla Joensuun reissulla kävin myös maksamassa osan niistä tuplarattaista ja ne pistettiin tilaukseen. Eli tosiaan ne Emmaljungan Double Vikingit, dark greyt! :) Ihanaa saada sellaiset ketterät menopelit, jotka kulkevat suoraan eivätkä väännä itsestään toiseen laitaan. Nyt vielä on tullut uutena runkona ilmakumipyörälliset, jotka maksavat saman verran kuin tämän vuoden malli.
Nyt alkaa olemaan jo sellaista vauvan odotusta sen sijaan, että "ei, älä tule vielä! Täällä ei oo mikään valmista, miekään en oo valmis!" <3
Nyt alkaa olemaan jo sellaista vauvan odotusta sen sijaan, että "ei, älä tule vielä! Täällä ei oo mikään valmista, miekään en oo valmis!" <3
Mie kans aina kauhistelin Joensuun synnytyssalia, että mitenkähän kauhee se on, kun monet on sanonu että se on niiiiin viimesen päälle sairaala huone :/ (en koskaan ennen oo nähny, enkä kerenny syn.valm.) Mutta meillä olikin synnytys niin nopee ettei keretty ku mennä ja vauva syntyki heti, niin eipä kerenny hirveesti sillo huonetta katella :D Myöhemmin siinä sitten kattelin että huoh...onpa ahistavan värinen paikka.. Mut hyvin siinä viihty :) Olin kaks yötä kahden hengen huoneessa osastolla, ihan jees ja ei päästy vielä sillo kotiin niin päästiin perhehuoneeseen kahdeks yöks koko perhe <3 Se oli viihtysä, kiva ja mukava ku sai olla rauhassa, paitsi televisio ei näkyny. Hoitaja kävi yks kerta ku se oli päällä ja kysy "siis noinko tuosta on näkyny koko ajan?" sanoin että "niin..." Hoitaja tuumi et "voi perse. pitäskö puottaa lattialle niin sais uuden telkkarin. tänne ku ei muuten mitään osteta jos ei entiset mene rikki." Nauroin vaan et ihan kiva on ollu kuunnella ääniä ilman kuvaa, että ehkä myö pärjätään :)
VastaaPoistaMulle sattu myös tosi kiva kätilö, lääkäri oli vähän...noh...se vaan tuli sano tilanteen, käski ponnistaa ja lähti :D Kätilö myös jäi vähäks aikaa juttelemaan jne. ku vei miut osastolle :) Että hyvät fiilikset jäi vaikka monet ei hirveesti joensuun synnäriä kehuneet o.O kaikki hoitajat ja lääkärit oli kivoja ja mukavia. Ihan hyvillä mielen voin mennä uudestaan joskus :)
Eipä tullut kiinnitettyä huomiota telkkariin, että minkälainen siellä perhehuoneessa nyt oli :D Mutta se perhehuone ois kyllä ihana saada :)
PoistaKätilöitäkin on niin erilaisia, että varmaan ihan tuurissaan millainen tapaus sattuu. Toivoisin, että nyt sattus joku nuorehko, eikä vanhan kansan kätilö jo sakset kädessä, kuten Juusoa synnyttäessä :D
Toivottavasti itelle jää samanlaiset fiilikset kuin siulle! :)
Se on kyl totta et ikä voi vaikuttaa.. Kätilö oli nuorempi ja sit tuo syn.lääkäri varmaan hipo eläkeikää että..Ei se töykee tms.ollu mutta sellanen ankee :D näin myöhemmin joskus muutaman kk päästä sitä miun kätilöä saikulla nii se tuli kyselemään kuulumisia jne. En ite häntä huomannu mutta se tuli ihan olkaa koputtamaan :) Ekaks synnytykses jäi siis hyvä mieli, ei haittaa jos seuraava kerta on kauhee kokemus koska sit onki lapsi kiintiö täysi :D (?) Ja miusta oli kiva ku saatiin syn.salissa olla n.kolme tuntia ihan keskenään. Ei vissiin ollu kiire yö.. Kun kaikki pakolliset jutut oli tehty ja meille tuotu kahvi ja iltapalaa ja pommacit niin kätilö sano et saatte jäähä tähän hän tulee sit ku siirrytään soittakaa kelloa jos tulee jotain :)
VastaaPoistaPakko tulla kommentoimaan :) Ite olen kanssa synnyttänyt PKKS:ssä, ja oli tosi mukava kokemus, tai no, niin mukava kokemus, kun synnytys vaan voi olla. Sali oli mielestäni ihan ok, vaikka ehkä vähän kolkko. Henkilökunta ja kätilöt oli tosi mukavia, eli ei ole mitään pahaa sanottavaa. Meillä onneksi kävi myös tuuri, kun saatiin perhehuone. Aluksi jouduin neljänhengen huoneeseen, joka oli täynnä, joten ``yksityinen´´ huone oli todella luksusta. Synnyttäisin siellä ihan milloin vain uudestaan.
VastaaPoistaJa jos saan kysyä, että oletko kotoisin Etelä-Karjalasta, vai oletko vaan asunut siellä? Ite olen kotoisin Imatralta :) Tsempit muuten loppuodotukseen!
Kiva kuulla. Kaikista eniten ulkopuolisista tekijöistähän kätilöt vaikuttavat synnytyksen "viihtyvyyteen", joten toivottavasti meillekin osuu mukava kätilö. :) Perhehuone olisi siinä vaiheessa aika unelma.
PoistaMe käytiin vain asumassa neljä vuotta Etelä-Karjalassa miehen opiskelujen vuoksi. Ne ovat nyt loppusuoralla ja tehtiin comeback Pohjois-Karjalaan. :)
Kiitos, tsemppejä tarvitaan!! :)