sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Sydämen tykytyksiä

Tänään rv. 26+6. O-ou, aika menee tosi nopeasti :) Tuosta kuvasta nyt vasta tajusin, että miehän oon jo valtava! :-o

Se on muuten jännä, miten voi rakastaa jotain, mitä ei ole vielä tavannut kunnolla, niin paljon. Tunnet vain, kuinka se möyrii mahassa. Tyypin alkaa jo tuntemaan, että aamuisin herätessä saa muutamat aamupotkut ja varsinkin illalla nukkumaan ruetessa alkaa villi meno. Myös J on saanut osansa potkuista ja ihanaa, kun näkee hymyn tulevan isänkin huulilla. :) <3

Lauantai-aamuna sitten jo ehdin säikähtää, kun masussa ei mitään tuntunut. Kokeilin erilaisia temppuja, millä tyypin saisi potkimaan, mutta ei. Muutenkin ollut erityisen varovainen nyt pari viime päivää, kun ne torstaiset kivut silloin säikäyttivät. J otti sitten stetoskoopin esille, että kuunnellaan ja sillä hetkellä kun kylmä stetari osui mahaan, siihen tuli voimakas potku. Helpotuksen virnistys levisi molempien kasvoille ja siellä se tyyppi huitoi, että viekää se kylmä laite pois :D Saatiin pikkutyypin sykekin kuulumaan :)




5.2. tulee sitten perheohjaaja meille kotiin käymään. Eli ainakin Lappeenrannassa on tapana tällainen käytäntö, että varsinkin ennen ensimmäisen lapsen syntymää, tulee perheohjaaja käymään kotona. Keskustelun pohjana käytetään neuvolaan aiemmin täyttämäämme voimavarakyselyä.
Pitää alkaa siivoomaan jo etukäteen, niin ei jää viime tippaan. "Juu juu, on meillä aina näin siistiä!" :D

Eilen vietin lötkölauantaita, tänään oon ollut true housewife! Aamupäivällä tein lämpimän ruoan J:n opiskellessa, katoin pöydänkin kivaksi ja laitoin ihan salaatit valmiiksi lautaselle. Syötiin ja sitten tämä "kotirouva" tekaisi lämpimät pikkuleivät, joista J sai myös eväät iltavuoroon. Nyt ryllää niin pyykki- kuin tiskikonekin. Jokohan ahkerointi riittäisi tälle päivälle? :D

perjantai 25. tammikuuta 2013

Pom pom - Suomen terveydenhuolto rules


Eilen oli aikainen töihin meno (6:30 avaamaan päiväkoti) ja jo työmatkalla alkoi koskea alamahaan paljon. Töissä kävin vessassa ja mietin, että onko mahatautia, mutta ei oikein siltä vaikuttanut. Otin lapsia vastaan tekopirteästi hymyillen ja sitten lasten siirryttyä leikkeihin menin irvistelemään seinään päin, kun koski niin kovasti. Odottelin seuraavia työkavereita tuntisen verran ja sitten sanoin heille tilanteesta ja että lähden kotiin ja varmaan käyn työterveydessä.

Kotimatka tuntui sietämättömän pitkältä (11,5 km) ja kotona vaihdoin löysempää päälle, kun ajattelin jos vain vaatteet kiristi. Pötköttelin sängyssä ja missään asennossa ei ollut hyvä. Otin parasetamolia, mutta sekään ei helpottanut. Soitin neuvolaan ja sieltä käskettiin varaamaan lääkäriaika omalle terveysasemalle. No, aloin etsiä netistä numeroa ja siellä sitten luki, että jos olet mahdollisesti työterveyshuollon asiakas, niin ota yhteyttä ensisijaisesti sinne.

Soitin sitten työterveyshuollon ajanvaraukseen ja sieltä sanottiin että lääkärit ovat sillä päivää varattuja ja vapaita aikoja ei ole, mutta jos ehdin tulla ennen kymmentä (klo. oli 9:30), niin pääsen päivystävän sairaanhoitajan jonoon. Sinne siis!

Siellä sain odottaa ja odottaa, ja pelkäsin että tunnin parkkiaikani menee umpeen. Lopulta pääsin sairaanhoitajalle, joka sitten sanoi että miun pitää varata aika terveyskeskuksen lääkärille koska tosiaan heidän lääkäreillään ei ole vapaita aikoja.

Aloin sitten soittaa sinne terveyskeskukseen. Sieltä vastaa naishoitaja, jolle selitän tilanteen. Se kertoo työskennelleensä aikoinaan äitiysneuvolassa ja sanoi että kun oon jo niin pitkällä, niin äitiyspoliklinikalle vaan suoraan. Terveyskeskuksessa ei oo nyt kuin noro-potilaita ja se ei halua minnuu sinne niiden joukkoon saamaan vatsatautia. Sain sitten numeron mihin soittaa.

Soitin sitten äitipolille ja ensin vastasi opiskelija, jolle selitin taas tilanteen. Sitten kun sille alkoi tuntua liian vaikealta, se kutsui kätilön puhelimeen jolle taas selitin uuteen (vai kuuteen..?) kertaan. Loppujen lopuksi kutsuivat käymään. Juteltiin, mitattiin verenpaine ja pissasin kuppiin, josta lähti näytteet labraan ja pikatestissä näkyi ketoaineet olivat jonkun verran plussalla. Sitten ne päätti myös otattaa pari verikoetta.

Labrassa taas ihasteltiin, kuinka miulla on onnettomat suonet ja mistähän hiiskatista saisi verta. Kuulema yleensä ei oteta mustelman kohdalta (tiistaisen sokerirasituksen jälkeiset mustelmat), mutta nyt ei kuulema ollut vaihtoehtoja. Siinä vaiheessa ei enää pahasti koskenutkaan enää mahaan (johan kello oli yksi iltapäivällä.)

Lopuks takasin äitipolille oottamaan, mitä seuraavaksi. Sitten miut kutsuttiinkin ilmeisesti lääkärin pakeille. Se kyseli ja ultrasi vauvan. Sydän löi kuten pitikin ja vauva liikkui kovasti (oli liikkunut muutenkin koko päivän ennätyksellisen paljon) ja kaikki vaikutti ok:lta (laratuloksia ei ollut vielä tullut).

Tänään sitten olin töissä, ja ruokailuaikaan soittivat laratulokset. Mitään bakteeria ei ole, mutta miulla oli verta virtsassa - ja ihan runsaasti. Ihmekös että näyttikin oranssilta tuotos kupissa.. :P Ja itseasiassa aamulla ja tänäkin aamuna.

Sanoivat, että maanantaina yövirtsa labraan ja jos viikonloppuna ilmenee kipuja tai hirveästi verta, niin sitten päivystykseen. Että sellaista menoa! Pitihän se googlettaa. Vaihtoehtoina sieltä tuli virtsatieinfektio, sukupuolitauti tai vikaa munuaisissa (tai syöpä, kuten se on aina pahin jso googlettaa). Mutta jos nyt ymmärsin oikein soittajan puheista, niin vti se ei ole. Ja jos se on sukupuolitauti, niin sitten J:llä on miulle kerrottavaa! :P :D Ensi viikolla sitten viisaampi.

--

Tiistaina tosiaan kävin siellä sokerirasitustestissä. Tajusin edellisenä päivänä, että paaston pitää alkaa 19:15 viimeistään ja mie oon agilityhallilla 17:30-19:30 eli tulis pitempi paasto, mutta keksin ottaa sitten pari Alpenia, että syön ne heti treenin jälkeen etten ihan kuukahda paaston aikana. Söinkin ne sitten aika minuutilleen 12 tuntia ennen verikoetta. Virhe!

Tuloksista soitettuani kuulema yhden ja kahden tunnin arvot olivat ok, mutta paastoarvo oli 5.3 kun sen pitäisi olla ALLE 5.3! Koitin sanoa, että serkulla oli ollut sama homma ja hänet oli passitettu uuteen sokerirasitustestiin. Ei kuulema Lappeenrannassa tehdä niin, vaan sain ylimääräisen neuvolakäynnin ensi viikolle, jossa terkka sitten naputtaa miulle miun syömisistä ja joudun kuulema mittailemaan sokereita kotona.. Jee, voisin haljeta riemusta...

Se litku ei ollut niin tappavan pahaa kuten olin alunperin mielessäni kuvitellut, ei sitä nyt kuitenkaan huvikseen joisi. Suurinta tuskaa oli, kun odotusaulassa kahvio avautui kahdeksalta ja siellä tuoksui tuore pulla ja muut leivonnaiset. Onko se nyt reilua, häh? Onneksi otin hyvän kirjan mukaan (Himoshoppaajan vauva), niin aika kului ihan rattoisasti seuraavaa verikoetta odotellessa.
--
http://verkkokauppa.babystyle.fi/
products/view/5332/pl
Siinäpä kuulumiset tältä viikolta. Eli ei mitään hirveän hyviä uutisia.Muutenkin kiva, kun ei ikinä tiedä mitkä kivut kuuluu normaalisti raskauteen ja mitkä ei.

Lisäksi hirmuinen stressi ensi viikolla auton huollosta ja katsastuksesta ja neuvolakin on samana aamuna katsastuksen kanssa. Kaiken huipuksi on kyytiongelmia - miten ehdin hakea auton huollosta ennen viittä keskiviikkona, kun pääsen vasta puol viis töistä eri puolelta kaupunkia. J:kin on töissä. *huoh*

Tänään käydään agilityhallilla Sissin ja muutaman muun koiraihmisen kanssa vähän treenailemassa. Ajattelin, että hiotaan vähän keppejä (heh heh :D) ja kontakteja ja sitten ehkä jtn pientä radanpätkää vois tehä. Eli ei mitään rankkaa, kun lähinnä yksittäisten esteiden hinkkausta.

skip-hop-vaunulelu-hug-hide-koira
http://www.miniq.fi/p/skip-hop-vaunulelu-
hug-hide-koira.html
Pakko saada!
Sitten loppuun vähän hömppäilyä - eilen netti-ikkunashoppailin (eli en tilannut mitään, VIELÄ :D). Löyty pari hauskaaa nettiputiikkia, kun googletin lasinen tuttipullo. Mie siis aion hankkia vain lasisia tuttipulloja, kun muovisten "myrkyllisyys" on ollut pinnalla viime aikoina. Mikäs siinä, niitä löyty ihan mukavia. Ja muutakin suloista ja söpöä :D Laitan parit kuvat ja linkit.
Lifefactory lasinen tuttipullo 120ml
http://www.lastenturva.fi/tuote/lifefactory-lasinen-tuttipullo-120ml/856487598/

sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Lantio sanoo naks ja raks

Selailin taas neuvolan antamaa raskausviikko-kalenteria (vau.fi) ja siellähän se sitten olikin raskausviikkojen 25. ja 26. välissä artikkeli lantion löystymisestä.

"Oireina ovat kivut lantiossa, epämiellyttävä tunne nivusseudulla, iskiastyyppistä särkyä ja kipuja kävellessä. Oireet voivat vaihdella potilaskohtaisesti ja päivästä päivään. Kipu voi tulla äkisti nopean liikkeen tai tärähdyksen jälkeen, rasituskipuina tai jyskyttävänä ja särkevänä myöhäiskipuna päivän päätteeksi."

Kaikki ylläoleva on koettu, paitsi nopeiden liikkeiden tai tärähdysten aiheuttamina ei kivut ole ollut, muuten löytyy. Joskus yöllä kun on kääntänyt kylkeä, on tosiaan lantiosta kuulunut iso naksahdus.

Tällä viikolla palasin takaisin töihin kolmen ja puolen viikon loman jälkeen. Kyllähän se ensin kehtuutti, mutta pääsihän sitä sitten työn makuun. Täytyy myöntää, että ajatukset on jo vähän muualla ja enemmän menee, mitä lähemmäs kevättä päästään ja töissä ei varmaan tule annettua 100% itsestään. Mutta sitä törkeää iskias-kipua ei ainakaan tuon muutaman työpäivän jälkeen ole ollut.

Perjantaina pääsikin viettämään vähän vapaampaa aikaa työkavereiden kanssa, kun oli tyky-ilta keilauksen merkeissä. Naurettiin, että lopuksi keilahallin työntekijät pysäyttää miut ja sanoo, ettei keilapalloa saa varastaa takin alla :D

Tää blogi on nyt mennyt miun koiraharrastus-blogin ohi katselukerroissa, sillä blogia on katseltu nyt jo 2058 kertaa (Sissi-blogia 1839 kertaa) eli 2000 on ohitettu. Eräänäkin päivänä oli katseltu 112 kertaa ja olin aivan äimänä. :-o Vautsi vau!




Tiistai-aamuna sitten se paljon odotettu sokerirasitus-testi, nam.

Mutta nyt jatkan lötkösunnuntaita (paitsi käytiin taas Nean kanssa tarpomassa jäällä 2 tuntia) television ääressä. Moikka.

maanantai 14. tammikuuta 2013

Ai mitkä hormonit?

J eilen nukkumaan mennessä miulle:
 "Miks sie vaan tiuskit ja äyskit?"

Mie:
"No kun kaikki pienet asiat ärsyttää - puhelimen eikä koneen netit toimi kunnolla, ei ollut kunnon syötävää ja *ääni murtuu* eikä SHAMPOOPULLOKAAN OLLUT OMALLA PAIKALLAAN... *Byääh* Sie et laittanut sitä hyllyyn kun mie sanoin vaan se on edelleen pesukoneen päällä *lisää byääh*"

J:
*hervotonta naurua maha kippurassa* Ahaa! Vai ei ollut shampoopullo hyllyssä :D Tää pääsee siun raskaushormonilistan TOP3:een. En tiedä onko leikkuupuimuri vai tämä pahempi." *lisää naurua*

------------------------------------------------------------------

Jep. Vaikka ei miulla ihan mielettömiä hormonikohtauksia ole ollut tähän mennessä, mutta kaikki varmaan kulminoitui eiliseen :D

Miun tämän vuoden talvimuoti pellehousuissa
ja iiisossa miesten takissa :)
Eipä tässä juuri muuta. Käytiin Nean kanssa koirien kanssa jäällä lenkillä kolme tuntia ja alkoihan se lonkka/iskias vihoitella jo siellä, mutta olihan se kotiin takaisin käveltävä joka tapauksessa. Illalla oli agility, mutta Nea taas ohjasi Sissiä ja mie koitin valokuvata.

Nyt koitan löytää kipua helpottavaa asentoa (jota ei löydy) sohvalla ja särkylääkekään ei ole auttanut, mikä taas vahvistaa miun epäilyksiä iskiaksesta.

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Pikkupyykkiä


Nuo pienet vaatteet ovat vain suloisia! <3 Mieletöntä, että miten joku voikin olla sitten niin pieni että alkuun varmaan hukkuu noihin O_o :)
Eli olen tässä viimeisten lomapäivieni ratoksi alkanut pestä vauvapyykkiä käyttökuntoon ja olen jopa saanut raivattua vaatekaappiin yhden hyllyllisen tilaa, mihin vaatteet saa siististi. Pääsee niistä makkarin lattioilla pyörivistä jättisäkeistä eroon. Prismasta kannoin sylillisen Erisanin allergia- ja astmaliiton hyväksymää, herkälle iholle sopivaa pesuainetta - on kirjopyykille, on valkopyykille ja huuhteluainettakin. Nyt pyykkikone laulaa kolmatta päivää putkeen.

Ollaan myös alettu höyrypestä myös tarvikkeita, missä on hankalasti tai mahdottomasti irrotettavat päälliset (turvakaukalo, vaunukoppa, myös ratasosa [se on kaikista likaisin] ja jopa vaunujen runko).

Pidettiin muuten kirppispöytää viikko ja tienattiin sieltä 100e. Tai no, maksettiin voitoista  pöytävuokra, mutta 75e jäi - yllättävän hyvin! :) Vietiin sinne tavaraa ajatuksella "kaikesta eroon, kunhan pöytävuokran verran saataisiin takaisin" ja meillä oli todellakin kunnon kirppishinnat. Perusvaatteista pyydettiin 20snt-1,50e, hyväkuntoiset ulkoilu- ja toppatakit 3e, kirjoja alle 1e, astioita, tuikkukuppeja, muuta krääsää.. Ja pisaroista se merikin koostui. :)

Ai niin, en varmaan neuvolapostauksessa kertonutkaan että mie oon jo näin innokkaana odottajana aloittanut maidontuotannon toisinaan. Neuvolatätikin oli, että "hei, se on maitoa! Siehän oot ajoissa" kun kyselin kovettuneista läikistä yötopissa ja lakanoissa :D

Ajattelin muuten uuteen välilehteen kerätä listan hankituista tavaroista ja hinnoista ja katsoa paljonko vauva on tähän asti tullut maksamaan. Nimittäin uusimmassa Vauvalehdessä (1/2013) oli juttu "Mitä vauva maksaa?" Jutussa esiteltiin kaksi perhettä, joista toisilla oli vauvan ekana elinvuonna mennyt rahaa vauvaan 6420e ja toisilla 2215e.
Uteliaisuuteni iski ja tässä vaiheessa on vielä melko helppo alkaa laskemaan vauvamenoja.

Lisäksi miullakin on herännyt se pesänrakennusvietti. Monet onnelliset esikoistaan odottavat muttavat isompiin asuntoihin ja pääsevät suunnittelemaan lastenhuoneen sisustusta jne. Mie oon katellut vain uusia verhoja olohuoneeseen ja suunnitellut muuten, miten mahdollisimman kätevästi sais tässä pikkukämpässä lastenhoidon ja tarvikkeet järjestettyä. Ja sitten tämä "pesen kaikki vauvan tarvikkeet, vaikka laskettuun aikaan on vielä reilu 3kk"-vaihe liittynee samaan. :D Minnuu ei enää nappais töihin meno, vaan mie voisin hyöriä kotona höösäämässä, mutta eihän tässä tietenkään hirmu pitkä aika ole äippälomaan (67 päivää, jos oikein laskin).

Ja jee, Lappeenrannan kaupunki vissiin maksaa palkkaakin jtn 72 päivältä  äitiysloman aikana. Saa hetkisen vielä parempia tuloja.

Yksi puheenaihe on ollut välillä ristiäiset ja niiden pitopaikka. Hirmuisen kiva olisi kastaa lapsi kotona, mutta kun kutsutaan J:n perhe ja miun miulle läheiset sukulaiset ja meidän parhaat ystävät, niin ahdasta tulisi. Ja kaikki varmaan luulisivat saavansa olla meillä yötä ilmaiseksi :D
Olemmekin ajatelleet, että jos seurakunnille käy, niin pidetään ristiäiset Pohjois-Karjalassa, missä on lähes  kaikki sukulaiset, minne me vielä muutetaan jossain vaiheessa ja J:llä on mielessä siellä eräs tietty pappikin, jonka haluaisi kastavan meidän lapsen.

Mutta tässäpä tähän hätään, nyt mie alan laskemaan vauvakustannuksia, kääk :D

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Ettei ois liian helppoo

Maanantaina tuli käytyä taas neuvolassa rv 24+0. Taas vaihteeks miun neuvolatädillä oli opiskeliija, joka hoiti sitten pääasiallisesti koko vastaanoton. Tää opiskelija oli aika hiljainen ja puhui vain pakolliset, kenties jännitti, mutta vähän oli vaivaantunutta ja minnuu harmitti kun kerrankin J pääsi mukaan ja sitä ei huomioitu juuri ollenkaan.

Painoa oli tullut nyt lisää kuuden viikon aikaan 2,7 kg eli viikkonousuks merkittiin 450g. Mie kyllä vähän luulen, että jouluruoilla ja lomaherkutteluilla on ollut osuutta asiaan.
Hemoglobiini näytti 108, ja tunnustin että suurinpiirtein joka toinen päivä on raudat unohtunut ottaa ja lupasin skarpata. :D Verenpaine oli 106/62, mistä mie vähän hämmästyin ja kun siihen ei sitten opiskelija eikä neuvolatäti mitään kommentoinut, niin ei kai se sitten ole erikoista.

Sitten opiskelija yritti mittailla kohdun korkeutta ja paineli ja paineli. Lopuksi pyysi apua ja mitaksi tuli 23cm. Sydämen sykkeitä kuunteli myös varmaan vartin ja jos en olis itse sieltä tunnistanut hyvää sykettä, olisin varmaan huolestunut että mitä se niin pitkään kuuntelee, kun ei puhu eikä pukahda. Monta kertaa pikku kaveri vaihtoi paikkaakin ja potki laitetta. Loppujen lopuksi sykkeeksi merkattiin 155, mikä on samoilla linjoilla entisten kanssa.

Lisäksi käytiin läpi Kelan lapsiperheille suotuja etuuksia. Äitiysloma miulla alkaa 22.3. Isä saa pitää sen 18 päivää ns. isyyslomaa, mutta meitä vähän jänskättää miten miehen pomo suhtautuu kun J:n työsopimus on nyt vain huhtikuun loppuun ja kun J kertoo, että haluis heti aloittaa uuden pätkän isyyslomalla ja sen jälkeen ois täydet kesälomat. Meillehän se olis ideaali-tilanne, mutta kun työnantajat saattavat osata olla veemäisiä.. Mie tosin sanoin miehelle, että onhan senkin pomolla lapsia ja koittaa vedota pomon isänrakkauteen :D

Lisäksi terkkaritäti ylläti miut kertomalla, että miun on mentävä tässä kuukauden sisällä sokerirasitustestiin. Jipii, en malta pysyä housuissani. Ensin paastotaan 12h (sen aikana saa juoda alle desin vettä jos on pakko), sitten labraan paastoveret antamaan, pari pikarillista kuulemani mukaan hyvinkin ällöttävää sokerilitkua, tunnin päästä uudet veret ja sitten vielä tunti siitäkin, niin kerran vielä. Että pitikin olla läski ennen raskautta! Tai olla edelleen :P No, hyväähän ne tietty noilla testeillä vain tarkottaa.
Mutta kun on hirvee sumpliminen työvuorojen kanssa, kun kerran siellä yli kaks tuntia menee. Ja kun miulla on nuo labratätien unelmasuonet, eli ne varmaan etsii joka kerta sen 45 minuuttia paikkaa, mistä ottaa ja tökkii taas miut reikäjuustoks.

Eikä tässä vielä kaikki! Olen saanut vaivakseni joko iskiaskivun tai risti-suoliluunivelperäisen kivun. Mie kyllä veikkaan tuota iskiasta, sillä siihen ei auta tavan särkylääke ja kipu menee tasan hermon mukaan, mitä oon kuvia katellut.. Ei tarvii nimittäin montaa tuntia olla liikkeessä, kun jo linkkaan ja oon kipeä sitten koko loppupäivän. Hirveen helppoa lenkittää koira, ärr... Onneks on jää ja koirakaverit naapurissa, niin eikun jäälle töröttämään, frisbee ja koirakaverit, niin saahan sen väsytettyä. Aika yksitoikkoista vaan jokapäiväiseksi touhuksi.
Sunnuntaina agilitytreenien ja pitkän jäähdyttelylenkin jälkeen mie olin niin kipeä, että eipä ole tullut pitkään aikaan kivusta itkettyä. Maanantain agilityyn sitten houkuttelinkin kaverin ohjaamaan myös Sissiä (ollaan samassa agility-ryhmässä ja tosiaan naapureitakin) ja sehän meni hyvin. Ja hyödynnän jatkossakin samaa systeemiä, kun Sissi kuitenkin nauttii tekemisestä ja miekin haluun, että tauko jäis mahdollisimman lyhyeksi agilityn saralla.

Vähän jännittää, että miten töissä tulee pärjäämään. Vai meneekö työpäivät ok ja sen jälkeen hirveät kivut koko loppuillan? Mutta oli puhetta, että sitten saikkua neuvolasta tai työterveyslääkäriltä. Mutta pitäähän se käydä kokeilemassa.


Sissi tutustuu aina uusiin vauvan tarvikkeisiin, vaikka tässä
näyttääkin asetetulta :D J:n vanha pupu pääsi kokeilemaan
turvakaukaloa.

Ostettiin nyt sitten se turvakaukalo ja telakka Facebookin lastentarvikekirppiksen kautta. Ollaan vähän hoomoilasia sen käytössä, mutta täytyy koittaa perehtyä siihen ennenkuin tulee tarve ottaa käyttöön. Saatiin vähän opastusta myyjiltä, mutta sitten kun epäiltiin J:n kanssa telakan pitävyyttä (se ei ollut niin, että pysyy tiiviinä penkissä koko ajan jos tulis äkkijarrutus) ja kysyttiin myyjän mieheltä mielipidettä, niin se vastaa: "ei tuo teijän Volvo niin nopeasti kiihdy, että telakka ja kaukalo kippais". Niin, perkele, kiihdytyksiä vartenhan me vauvalle turvakaukalo hankitaankin. Teki mieli huutaa päin naamaa, että nää systeemit on sitä varten JOS ajaa kolarin! Jos kolareita ei ajettaisi, niin samahan se ois matkustaa vauva sylissä vaikka peräkontissa, prkl. Ei ollut ihan penaalin terävin kynä sekään hemmo.

perjantai 4. tammikuuta 2013

Hankintoja, hankintoja taas

Tämän aamun aamumasu rv. 23+4.

Nyt on kyllä tullut vähän tehtyä taas hankintoja. Eilen etsittiin J:n kanssa miulle toppatakkia, mikä toivon mukaan menis koko talven. Urheilu Koskimiehestä mie oon aina Lappeenrannassa tehnyt loistavat ulkotakki-löydöt ja odotin, etten tule pettymään. Myyjätädille kerrottuani kriteereiksi "ei kevyttoppis, hintaa alle 100e", hän totesi että "ei oo". Jaa..

Sitten lopulta Luhta Outletistä löytyi ihana Icepeakin pinkki-valkoinen toppatakki, missä ois ollut masulle tilaa, mutta hinta 109e. Lopputulos oli, että ostin miesten ihan hyvännäköisen, Icepeakin toppatakin. Väriltään ruskea ja karvakaulus, h.69e. *huoh*

Naapuriliikkeenä oli Pikku Leo- lastentarvikeliike, jossa käytiin J:n kanssa uteliaisuuttamme katsomassa, että mitä siellä on. Ensin katseltiin turvakaukaloita telakalla, ja sitten ajattelin 189-250e semmosesta ei oo paha. MUTTA MUTTA - se oli vain toisen osan hinta, eli yhteensä koko systeemien hinnat pyörivät siellä 400-500 euron hujakoilla! Hui saasta! Päätettiin, että FB:n kirpparilla jonkun myymä pari vuotta vanha kaukalo telakalla, hp.80e ja vakuuttelu, että on kolaroimaton ja kaikki systeemit toimii, saa kelvata. Myö luotetaan! :D (Itseasiassa kyselinkin jo sitä ja tinkasin 70 euroon).

Liikkeessä vaunut olivat 800-1200 euron väliltä ja J:stäkin meidän jo ostamat vaunut alkoivat tuntua ihan edullisilta, heh. Pinnasängyt olivat jtn 200-300 euron välissä jne. Mietittiin, että aika paljon on säästetty, kun käytettynä hankitaan. Vaatteita on tullut tosin ostettua uutena - onhan se ihanaa ostaa omalle mieluisia vaatteita.
Kuvassa joululoma-hankintoja (pari vaatetta, joissa näkyy selvästi tulevan muksun sukupuoli, jätin kuvista pois). Koirabody on kokoa 50 ja on varmaan liian pieni jo alkuunsa, mutta onpahan varalla ;) Ja oli kuitenkin Lindexissä alennuksessa. Oli siellä kokoja 44:kin ja voi vitsi, miten ne on pieniä!
I <3 Mum/Dad-body on ihan vain Tokmannilta, koko 68,  ja siihen sopivat sukat löysin Flamingon reissulta H&M:stä. Nalleöpykkä-body ja pupuöpykkä-sukkahousut ilman sukkaosaa löytyivät myös Lindexin alennusrekistä, kokoa 56.

 Tänään sain aikaseks käydä ostamassa jopa toiset oikeasti sopivan kokoiset rintaliivit Triumphista. Kokoni kerrottua ensimmäinen lausahdus myyjältä "nuo ja nuo ja nuo päättyy E-kuppiin.. Hmm.." Eli jäljelle ei meinannut jäädä kuin semmoisia mummopussi-malleja. Mutta muutamat kelpuutettavat löytyikin ja sitten yhdet ihanaiset puna-musta-pitsiset lähtikin matkaani n.50 euron hintaan. Eli melkein puolet vähemmän, kuin aiemmin hankkimieni liivien liikkeestä.

tiistai 1. tammikuuta 2013

Hemmottelua ja hankintoja

Hyvää uutta vuotta kaikille!

Nyt on joulu takanapäin ja uusi vuosi korkattu. 22.12 lauantaina tonttuiltiin oikein urakalla kotiseudulla, nähtiin kaikkia kavereita ja heiteltiin niitä puketeilla. On meillä mukavia ystäviä. Aatonaatto vietettiin miehekkeen vanhemmilla ja jouluaatto miun vanhemmilla. Sittenpä J lähtikin töihin ajelemaan jouluyönä klo.4.. :( Mie joulunpyhät kylättelin, näin sukulaisia ja kummitätiä.

Sain myös ihania joululahjoja ja sinällään positiivinen yllätys, että emme saaneet yhtään vauvatavaraa yhtä kestovaippaa lukuunottamatta (se oli kyllä sen puoleen hyvä lahja). Eli olimme vielä kaikille omia itsejämme. Lämmittävimmät lahjat olivat varmasti villasukat äidiltä ja mummilta, ajatuksena paras hierontatuoli-hässäkkä mieheltä (ainoa vain, että käyttöohjeet kieltää käyttämästä raskauden aikana, mutta saa nähdä tuleeko toteutettua. Pitihän se koeajaa.) ja tusina muita käyttökelpoisia ja miulle sopivia asioita (sauna- ja suihkujuttu-juttuja, kirjoja, pikku pyyhkeet, jne. jne)

Joulun ja uudenvuoden välipäivinä lähdettiin sitten kuuden hengen + yhden piilomatkustajan kanssa kylpylöimään Flamingoon Vantaalle. Siellä oli aivan mahtavuutta Spa & Wellness -puoli, mikä on K20. Siellä oli hiljaista, kaikki hiimaili rauhassa ja keskusteli ystäviensä kanssa ja lilluskeli. Altaita ko. puolella ei ollut kuin kaksi, mutta sitäkin miellyttävämpiä. Matala kuumavesiallas ja mineraalivesiallas, missä kun kellui, kuuli veden alta musiikkia. Lisäksi löytyy erilaisia saunoja. Ja sinällään yllättävää, se puoli ei ollut edes hirveän täynnä! Aina mahtui sinne minne halusi, koko konkkaronkallakin.

Amarillossa, ENNEN ruokaa
Seuraavana päivänä meillä oli liput vain vesipuiston puolelle. SIELLÄ oli väkeä kuin pipoa! Välillä sai varoa mahan kanssa, kun penskoja sukelteli miten sattui ja välillä ne sitten potkivat varomattomasti. Parasta antia sillä puolella olivat varmasti liukumäet, mihin ihan kaiken varmuuden varalta en sitten mennyt.

Samana iltana käytiin myös hohto-minigolffaamassa ja se oli aika metkaa, vaikka tyylilleni uskollisena hävisin kaikille :D
Reissun aikana myös tuli syötyä hyvin (matkan varrella kaverin työpaikalla henkilöstöravintolassa, Amarillossa, kreikkalaisessa ravintelissa sekä hotellin aamiaisilla <3). Hotelliaamiaisilla muu porukka ihmetteli, miten voin kitata nestettä niin paljon ja kuinka olin aina viimeinen.

Ylipäätään joululomalla on tullut syötyä paljon ja silläpä se mahakin on varmaan taas vain kasvanut ja kasvanut.

Vauvatavaraa on myös tullut hankittua nyt loman aikaan. J:n siskolta saatiin pari isoa säkillistä vauvan vaatetta, leikkimatto, muutama lelu ja kantokoppa, jos tuurillaan kävis vaunuihin jotka olivat vielä hommaamatta. Muutama vaatekin on kaupoista tarttunut matkaan. Ennen Pohjois-Karjalaan lähtöä tuli myös ostettua FB:n kirppiksen kautta sitteri ja imetystyyny.

Mutta eilen mie repäsin ja ostin tori.fi:n kautta vaunut Joensuusta! Hintapyyntö oli 300e, mutta, melkein eka kysymys miulla myyjälle oli että myykö se 250e. Ja suostuihan se. Eli Herqulesin Razor 4 mie tungin jo muutenkin suht täyteen Mazdan kotterooni (off topiccina= joka ei muuten mennyt katsastuksesta läpi). Onneksi ne tosiaan taittuu pieneen tilaan, mikä oli yksi kriteeri meillä vaunuille, kun autolla tulee reissattua.
Toinen kriteeri oli, että pitää olla ns. maastomalli, että pääsee sitten poluilla, sohjossa ja sun muilla "ei-niin hyvillä alustoilla". Ja hyväksi siihen haukkuivat myyjä (itsellä oli sama tarkoitus ollut) sekä keskustelupalstat.
Kolmanneksi vaunujen pitää olla omaa silmää miellyttävät. Netistä nykäsin kuvan, eli samanlaiset samanlaisella kuosilla ovat. Noita kahta reppujuttua ei tullut, mutta vaunukoppa ja ratasistuin on. Eikö ookkin hienot!?

Seuraava hankinta olisi itselle talvitakki. Säät ovat olleet hyvin vaihtelevia viikon aikana (-31C - +3C). Ohuehko villakangastakkini ei ole oikein sopiva kumpaankaan ääripäähän. Muutenkin töihin ja koiran kanssa ulkoiluun tartteis hyvän, säänkestävän takin. Sitäpä tässä parin päivän sisään lähden etittelemään.

Vaivoja ei ole ollut närästyksen lisäksi juurikaan mitään. Korkeintaan ähky olo (johtunee niin peevelin hyvistä jouluruista!! Vaikka onhan mahalaukullakin tilaakin vähemmän) ja hidastunut liikkuminen ("Oottakkee minnuu! Ei saa juosta!"). Niille on sentään jotain tehtävissä.

Uusi vuosi vaihdettiin J:n ja kaverimme "Matthewin" kanssa. Ammuttiin raketit (ja mie tein siinä ohessa lumihevosen - ai että lapsettaako?) ja pelattiin huippuhyvää lautapeliä, Catania. Peli vaan kestää mielettömän pitkään, mutta on tosi koukuttava.
Tinoja ei tullut valettua (itseasiassa muistelin, että oisko viime vuonna jommalle kummalle meistä tullut joku vauvatina, muistelisin että haikara) ja syötyäkään ei juuri tullut, vaikka ostettiin 1,5 kiloa ranskiksia ja 4 pkt nakkeja :D


Piti ihan luntata puhelimen ruotsinkielisestä raskaussovelluksesta, että tänään mennään viikoilla 23+1. Ens maanantaina ois neuvola, hoidetaan siellä Kela-asiat ja sitten saa pistää tilaukseen äitiyspakkauksen!! <3 Iih, ihanaa!! :)

Virallista mahakuvaa joku muu päivä.