Voihan vauvakuume!

Miun "vauva" aamulla nukkui pitempään kui mie! :-o

Ystäväni sai vauvan perjantaina ja olen katsellut heidän kuviaan nettialbumista. Miten sitä vauva voikaan olla pieni ja söpö ja niin haliteltavan näköinen? <3 Vielä en ole tätä murusta päässyt hellimään, mutta ensi viikolla sitten :)

Kuvien seurauksena itsellekin on tullut sellainen "iik, miekin haluan tuommosen!"-kuume. Kerrankin tämä "kaikki mulle heti nyt"-nainen saa sitten mitä haluaa, kun raskautta on jäljellä enää n.3,5kk (tänään siis 25+4).  Aika on mennyt mielettömän nopeasti ja kohta tajuan olevani ponnistamassa.

Tuntuu, etten ole yhtään valmistautunut. Päivät menee Juuson kanssa touhutessa ja vauva tulee mieleen useimmiten illalla, kun Juuso on jo nukkumassa ja vauva mylläilee mahassa. Mutta vissiin aika tavallista, etenkin kun edellinen lapsi on vielä pieni, ettei ajatukset paljoakaan ole vauvassa. Juusoa odottaessa ei juuri mitään muuta päähän mahtunutkaan kuin vauvan odotusta ja valmistautumista tulevaan.

Käytiin sunnuntaina Juuson kanssa torikirppiksellä, kun J tuli aamulla töistä eikä ollut saanut nukkua koko työvuoron aikana. Annettiin vähän nukkumarauhaa ja olipahan aika kannattava kierros! Sain kolmet äitiyshousut yhdeksällä eurolla, Juusolle ja Kilpparille trikoopipot (uudet, e/kpl) ja vauvalle pyyhkeen, vaipanvaihtoalustan, huovutetut tumput, Juusolle kypärämyssyn ja palapelin yhteensä eurolla. Lopuksi käytiin entisen työkaverin torikahviossa piirakalla ja mehuilla. Juusolle maistui karjalanpiirakasta vain munavoit, mie söin lappeenrantalaisittain Atomin savukinkulla.

Juuson pipo. Meinasin Kilpparille
ostaa samanlaisen, mutta samis oli
vauva-kokoisista isoin.

Pitäisi itsekin alkaa inventoimaan meidän tavaroita; viedä kirpparille, Konttiin ja heittää roskiin. Ei viitsisi raahata turhia tavaroita mahdollisesti uuteen kotiin.

Ollaan oltu Juuson kanssa jopa sosiaalisia viime aikoina ja nähty naapuruston lapsia ja äitejä. Juuso ei edelleenkään ole "päätä pahkaa"-tyyppi, vaan aika hitaasti lämpiävä ja seuraileva tyyppi. Touhuaa kyllä eikä mene kuitenkaan leikit ihan ihmettelyksi, mutta aina loppua kohden alkaa vasta löytyä rohkeutta "irroitella".

Huomenna tuleekin yksi Juuson kummisedistä kylään ja ensi viikolla mennään taas Pohjois-Karjalaan, nimittäin sorsanmetsästyskausi starttaa. Se tietää mökkielämää, erätulia iltahämärässä, mutta myös sitä että pääsen katsomaan jo em. pikku-nyyttiä! Ja ehkä jotain muutakin, mutta siitä sitten kun asiat on selvempiä. :)

Ihanaa alkanutta syyskautta kaikille!
(Nyt se on virallista, kun lämpöasteitakin on välillä alle 20 ja satelee ;D )