sunnuntai 31. elokuuta 2014

Meidän kasvatusperiaatteista

Nyt kun on tullut enemmän vietettyä aikaa muden samanikäisten lasten vanhempien kanssa ja lapsetkin vaativat jo rajoja, huomaa myös eroja kasvatusperiaatteissa.

Me ollaan J:n kanssa varmaan aika natseja mm. ruokapöytä-käyttäytymisen suhteen. Me opetetaan ja vaaditaan, että pöydässä ei sotketa, vaan syödään ja juodaan siististi. Hassuille ilmeille yms. saatetaan nauraa, mutta mukista kaadetaan vain maitoa suuhun eikä pöydälle tai lautaselle. Ja jos maitoa kaatuu pöydälle, niin sitä ei hangata ja levitellä. Kuten muutakaan ruokaa. Ja voin sanoa, että 1v 4kk:n ikäiseltä sellainen luonnistuu  ja asia on ymmärretty pääsääntöisesti ihan hyvin.

Syöttötuolissa istutaan naama pöytään päin (ellei nyt satu olemaan jotain aivan über-kiinnostavaa toisessa suunnassa, kuten joululauluja kesäkuussa lauleleva isä), jalat pysyy pöydän alla ja leluja ei ole pöydässä. Ruokaa maistetaan useampi kuin yksi lusikallinen, mutta kaikkea ei tarvitse syödä. Ja jos Juuso on syönyt ennen muita, niin se saa jonkin aikaa odottaa ennenkuin pääsee pöydästä pois.

Toinen merkittävä asia, jossa olen huomannut eroja, on nukkumaan meno. Monilla tuntemillani lapsi jää vain pinnasänkyyn ja ei tarvitse nukuttaa. Tämän asian suhteen me vastaavasti ollaan tosi pehmoja ja me edelleen nukutetaan Juuso viereen ja siirretään nukkuvana omaan sänkyyn  ja joskus nukutus saattaa kestää melkein tunninkin.

Monesti meille on sanottu, että "ai pitääkö Juusoa nukuttaa", "kauanko siinä kestää? Ai kamala" tai "miksette pidä unikoulua?".

Mutta meistä on jotenkin mukava, että lapsi saa illalla vielä ennen nukahtamistaan kiehnätä kainalossa, voidaan "töötötellä" neniä, lorutella tai laulaa iltalaulu. Ja varmaan nukuttamista tulee vielä jatkettua tulevinakin vuosina vähän muutellen - aletaan lukemaan iltasatua, jutellaan päivän kuulumisista ja annetaan läheisyyttä ja läsnäoloa rauhallisissa merkeissä.

En minäkään arvostele ääneen juurikaan niitä syöttämisrituaaleja "ai miksi annat pyöritellä kasvissosekeittoa sormilla tukkaan", vaikka toki pienessä päässäni mietin, että itse en antaisi noin tehdä. Myös pitkää (yli 3kk:n :D) imetystä ihmiset jaksoivat ihmetellä ja sitä, että en aloittanut kiinteitä Juusolle heti 4kk:n iässä, vaan mentiin aika lähelle nykyaikaisten suositusten mukaan 5kk 3vkoa täysimetystä ja 11,5kk osittaisimetystä.

Sitten on vielä muita seikkoja, jotka eivät tulleet ihan päällimmäisenä mieleen. Esimerkiksi missä vaiheessa alkaa opettamaan oikeaa ja väärää lapselleen, esimerkkinä lyöminen tai toisen lapsen kädestä lelun vieminen. Meillä on otettu alusta pitäen, kun lyöminen alkoi olla tahallista, se linja että lyödä ei saa. Ja lelujakaan ei saa ottaa toisen kädestä. Näissä asioissa myös pomppaan toisten äitien varpaille, jos näen kyseistä käytöstä kenen lapselta tahansa ja kenen lapseen tahansa kohdistettuna.

Juusolle ollaan myös kovasti koitettu opettaa hyvää käyttäytymistä koiran/koirien seurassa. Nämä on myös turvallisuus- ja "kaiken varalta"-tekijöitä. Eli koiraa ei saa häiritä kun se syö, sitä ei saa jahdata, päällä kiipeillä, ei läpsiä eikä heitellä tavaroilla. Eikä syöttää omia eväitään sille! :D

Ruokarauhan antaminen onnistuu, mutta muut seikat tuppaavat välillä "unohtumaan". Se on Juusosta vaan niin hauskaa, kun koira väistää, pakenee tai seuraa, kun on riisikakku kädessä.

Tässä tuli nyt päällimmäisiä asioita meidän arjesta ja jotain varmasti unohtui.

Millaisia kasvatusperiaatteita teillä on? Oletteko saaneet kritiikkiä tavoistanne?

7 kommenttia:

  1. Meillä kans ruokapöydässä kuuluu käyttäytyä. Neiti on vaa melko itsepäinen ja saa kieltää edellee harvase päivä ettei maitoja saa lorottaa pöydälle, syöttötuolissa nousta seisomaan jne. :D ehkä tuo vielä oppii. Mää oon pitäny niitä kieltoja iha normaalina ja mulla ne on tullu luonnostaa.. en ees osannu tajuta, et miksei joku niitä pöytätapoja opettais. :D Meillä Mimi menee nukkumaa niin et ollaa vierel siihe saakka että nukahtaa, omaan sänkyyn kuitenki nyt jo.. mutta aiemmi vielä viereen. Mä kans aion myähemmi lukee iltasatui jne. Ne hetket on lapselle tärkeitä. Mun äiti teki sitä vielä, ku olin jtn 10wee.

    Ja joo koiraa meilläki vaa silitetään ja sen on hyvin oppinu eikä oo koskaa repiny.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meitä on moneen junaan ja me taidataan istua siun kanssa samassa vaunussa. :D Mutta tosiaan parikin äitiä lähipiirissä antaa sotkea ruoalla miten lasta huvittaa, niin iski itellekin tajuntaan ettei joka perheessä oo samanlaiset käytännöt :D

      Tsemppiä, kyllä ne kiellot jossain vaiheessa alkaa päähän tarttua. :) Mutta pitäähän niitä aika ajoin uhmata, ettei äiti ja isä nyt aivan tuudittaudu kauniisiin käytöstapoihin :P

      Poista
  2. Täällä huutelee toinen natsi terve!
    Meilläkään ei kyllä ruualla leikitä, siinä vaiheessa kun lapset on alkanut syömään itse ollaan oltu tiukkoja ruuan leikkimisen kanssa. Meillä on ollu periaate että, käsillä saa SYÖDÄ mutta jos alkaa ruuan puristelu ja pöydälle levittely niin se on iso EI.

    Me nukutetaan myös lapset. Kun lapselle tulee ikää niin ne oppii nukahtamaan itse. Esikoisen kanssa mietin monet kerrat että pitäisikö pitää unikoulua koska kaikki toitotti sitä ja kauhisteli sitä kun nukutimme häntä. Siinä 3-4 vuoden iässä hän oppi itse nukahtamaan itse, silloin nukutettiin pikkusiskoa (samassa huoneessa) ja nyt pikkusisko osaa itse nukahtaa kun nukutamme pikkuveljeä (samassa huoneessa)...meillä on siis rauhallinen hetki kaikkien kanssa, jutellaan ja ehkä luetaan jne.

    Pitää vissiin kaapata tämä postausidea, muuten sotken kommenttikenttäsi omalla postauksella :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että muutkin ajattelee samalla tavalla.

      Kuulostaa kivalta teidän nukkumaanmenot :)
      Miekin luotan siihen, ettei kouluikäistä tarvitse enää nukuttaa eli jossain vaiheessa alkaa lapsikin nukahtamaan itsekseen. Mutta nyt menään näin ja se tuntuu hyvältä.

      Pitääkin mennä herättelemään tuo nukuttaja omaan sänkyynsä :D

      Poista
  3. Toimin erilailla, kun te jossakin. Mun mielestä on hienoo että ihmiset haluaa päättää ne omat säännöt ja tavat toimia :)

    Meillä esimerkiksi ruokapöydässä voi sotkea. Lapsi tutkii ja opettelee. Tietenkin, jos maitoa kaadetaan tahalteen niin sitten ohjataan oikeaan suuntaan.

    Yritän kasvattaa ohjaamalla, en käskemällä ja rajottamalla itse :)

    Nukkumaan saa mennä autojen kanssa.. miksi ei saisi? Josku voi syödä leivän sohvalla, mitä se vahingoittaa?

    Yritän vetää linjan, ettei meillä kaikki ole vain eitä vaan sitä ohjaamista. Kädestä pitäen näyttämistä. Enkä halua kieltää asioita, joista en edes tiedä miksi kieltäisin.

    Kuten just autot sänkyyn mukaan. Eihän se mitään haittaa jos kaveri vartin niillä leikkii ja nukahtaa ne käteen :) En siis kiellä.

    Toki tiukka linja peruskäyttäytymiessä. Koiran ja muiden ihmisten suhteen yms. Ei roskata luontoa, ei lyödä... sanotaan kiitti ja anteeksi.

    Topi kiittää aina bussikuskia ja sanoo heippa kun lähtee jostakin.

    Avasin siis nyt meidän toimia tähän en tiiä miks :D Sori jos on typoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei, kiva vaan että eriäviäkin mielipiteitä löytyy ja ne uskalletaan esittää :)

      Miullekin loppujen lopuksi sama miten missäkin perheessä tehdään, kun tavat eivät lapsen turvallisuutta uhkaa :D Kukin tekee miten omimmaksi kokee :)

      Poista