Syystuulet

Iskä on kovis!

Taas ollaan palattu reissusta kotiin. Oltiin mökillä yötä ja J sai metsästellä. Sai se jopa sorsan ja Juuson kummisetä tavin, eli ei ihan hukille mennyt metsästelyt. Juuso leikki sisällä tai kuravaatteissa pihalla. Vaikka Juuso sai uusia ulkoleluja käyttöönsä, oli käytetyimmät lelut edelleen kepit ja kivet. 

 Me käytiin myös Juuson kanssa kahdesti katsomassa ystäväni vajaan kahden viikon ikäistä vauvaa. Miten sitä on jo unohtanutkin, miten pieni vauva on oikeasti pieni? Se ääntely, eleet, pienen pienet jalat - sydän suli <3! Rotinalahjaksi vein pienelle pojalle klassisen Sophie Giraffen ja tietenkin pullaa (ei kylläkään itsetehtyä).

Kummitädillä oli vauvan lisäksi
myös tipuja

Juuso oli mustasukkainen, jos vauva oli minulla tai Juuson mummilla sylissä.
Heti tultiin halimaan vähintäänkin jalkaa ja sitten ainakin syliin, kun vauva vaihtoi sylittelijää. Mutta tätähän on ilmennyt aiemminkin muiden lasten kohdalla, joten ei yllättänyt.

Lisäksi käytiin perjantaina pankissa ja kauppapäivä talon ostolle on sovittu! Aikamoista. Kotiinpaluu-matkalla käytiin myös talolla sopimassa irtaimistosta ja muista asioista ja appivanhemmatkin näkivät meidän tulevan kodin.

Vaikka kaikki tämä muutos on ihanaa, on se myös stressaavaa kaikkine muuttoineen. Ja kun miulla on stressiä ja hermot kireällä, se tietää kolmoishermosärkyä. Ja sitä on ollut. Ja lääkitystä siihen ei viitsisi noin vain ottaa, koska raskauden ajalle on sopivaa liki mahdotonta löytää. Täytyy vaan kärsiä ja koettaa olla stressaamatta.

Eilen kävi vielä moka, joka opetti taas asioita kantapään kautta. Lapsilisät tulevat kuun 25.päivä ja lähdin Prismaan tekemään ruokaostoksia, kun jääkaappi kumisi reissun jäljiltä tyhjyyttään. Kierreltiin Juuson kanssa Prismassa toista tuntia ja mentiin kassalle. Meillä lapsilisät menevät S-tilille ja rupesin sillä maksamaan.

"Ei riittävästi katetta". Mitä helvettiä? Alkoi paniikki iskeä. Kipitin katsomaan äkkiä tilin saldon Otto-automaatilla ja tosiaan - siellä oli vain muutama euro. Omalla tililläni liki vastaava summa. Soittelin J:lle töihin, josko hän pystyisi äkkiä siirtämään tililleni rahaa, mutta tietysti mies oli juuri keikalla silloin eikä voinut vastata. Eikun maani myyneenä, niin nolona ja häpeissäni menin takaisin kassalle ja sanoin ettei minulla ollut millä maksaa. Ostokset jäivät siihen, ja lähdin nälkäinen lapsi tyhjissä kärreissä kohti autoa. Liukuportaissa tuli itku ja autossa jo vollotin täyteen ääneen.

Kotona kirjauduin Kelan sivuille ja siellä luki maksupäivänä 26.päivä. Minkä helvetin takia sen päivän täytyy vaihdella, kun ei ollut edes viikonloppu tai pyhäpäivä? Mutta opinpahan että jatkossa tarkistan AINA tilin saldon ennen ruokakauppaan menoa. Aina.


Lopuksi kuvakooste taaperosta:

Mökillä keskittyneenä hiekkahommissa

Välillä piti juoksennella ja ilmeillä

... ja tuumailla