Lämpenee, lämpenee, polttaa, polttaa!

Yllättääkö ketään, että en oo taas viikkoon kirjoittanut? No ei varmaan. :D Haluaisin olla semmoinen bloggaaja, joka postaa jonkin teema-postauksen jokapäivä, mutta yksinkertaisesti en ehdi. Sen tunnin, minkä Juuso nukkuu päikkäreitä, teen jotain muuta - kotitöitä joihin en tarvitse pikkuapulaista, teen ruoan, syön tai olen vaan.

Viime viikonloppuna (tai oikeastaan ke-su) tuli J:n sisko tyttärensä kanssa kylään. Käytiin treenaamassa agilityä kisoja varten, hippikahvilassa juomassa pakuriteetä, leikittiin krokotiilejä ja syötiin hyvin. Oikein mukava viikko. Tosin molemmat neidit olivat jonkun päivän vähän kipeinä.

 Lauantaina oli agilitykisat ja meidän eka startti ikinä (agi-radalta 10vp ja 4.sija, hyppikseltä HYL kolmen kieltäytymisen vuoksi pussilla). Jännitti törkeästi, mutta muistin jopa radat :D Ei oltu kuukauteen päästy treenaamaan, joten oli tehoviikko viime viikolla omin neuvoin. Hienosti meni siihen nähden. Ja radat olivat oikeasti vaikeat, moni sanoi 2. tai jopa 3.luokan radaksi.

"Mitäs nyt tapahtuu?"

Sunnuntaina Juuso oli aamulla itkuinen ja kuuma. Näin meidän pienelle pojalle rantautui ensimmäinen kuume. Oli tosi kummallista nähdä Juuso vetelänä ja vetämättömänä. Ei jaksanut leikkiä, nukkui vaan isin sylissä sohvalla monta tuntia tuskaisen oloisena. Panadolin antamisen jälkeen virkistyi sen verran, että sai syötettyä ruokaa. Imetin sinä päivänä paljon, niin potilas sai nestettä ja ravintoa :) Seuraavana aamuna ei kuumetta enää ollutkaan, onneksi. Kurkku on varmaan kipeä, kun Juuson ääni kuulostaa vähän käheältä.

Miun tulevaisuuden toivo,
jos Sissin kanssa ei menekään putkeen.
Lapsi menee kyllä :D

Nämä kevätsäät ovat olleet oikein upeita ja saavat mielenkin aurinkoiseksi. Juuso oli aamulla oikea kiukku-Kaaleppi ja edes aamupala ei maistunut. Soitin sitten naapuruston K:lle ja kyselin heitä vaunulenkille. Puolen tunnin kuluttua oltiinkin jo tallaamassa tietä pitkin vaunuinemme ja koirinemme, aurinko paistoi ja oli ihanaa rupatella lapsista. Sen voimalla jaksoi loppupäivänkin kiukuttelut (sekä sen, että Sydänmailla-sarjasta ei enää näytetä muita tuotantokausia, yhyy!).

Viikonloppuna tulee parhaat ystäväni puolisoineen (toinen niistä puolisoista on veljeni :) ) meille juhlistamaan vanhentumistani. Tai ei me juhlita sitä, mutta sillä syyllä saan heidät meille yhteiseen illanviettoon ;). Tosin lauantai-aamupäivällä täytyy käydä talkoilemassa agilityepiksissä,  mutta sitten syödään hyvin ja pelaillaan lautapelejä ja ollaan vaan.

Pieni potilas isin sylissä

Tällaista meille, mitäs teille? Onko teillä pysytty terveenä?