Muutosten tuulet

Huusin huuto.netistä ihan murto-osahinnalla
Jukka Askare -palikkalaatikon.
Juuso tykkää!

Olen aivan ahdistunut. Nyt tapahtuu niin paljon. Juuson iho-ongelmien kanssa sumpliminen, sen synttäreiden suunnittelut ja autokin (vaihteeks) on käyttökunnoton, ja ens viikonloppuna pitäis päästä Ilomantsiin oman mummini 7-kymppisille!

Käytiin neuvolassa torstaina. Siellä Juuso esitteli taitojaan - konttaamiset, seisomiset, nonparellien poimimiset ja höpöttelyt. Taidot kuulema hyvin halussa. Pientä huolta aiheuttaa vähäinen kasvu : liki kolmeen kuukauteen ei ollut tullut painoa kuin n. 300g! (Eli Juuso painaa n. 8,5kg) Eikä pituuttakaan liiemmin, mutta kirjoitti silti neuvolakorttiin seuraavaa:

"Mainio pikkumies. Kivasti pärjäilee jo itse. Konttaa, nousee istumaan, tukea vasten nousee seisomaan. Pinsettiote +/+. Tavuja juttelee, puhetta alkaa ymmärtää. Kasvu hyvä, hieman hoikistuu. Iho nyt kauttaaltaan punaisten, kuivien läiskien peitossa, kasvot pahimmat. Ikäisensä tavoin kehittyy."

Saatiin lähete lääkärille jo seuraavaksi aamuksi. Lääkäri katsoi pikaisesti, määräsi Abobase hydrokortisonia ja laittoi lähetteen lastenpolille. Käski jättämään kaikki viljat pois ja mielellään maidonkin. Oltiin tyytyväisiä, että hommaa selvitellään edelleen eikä hoideta vain oireita.

Me ei kyllä epäillä maitoa, koska mm. mitään mahavaivaa ei ole ja sehän se yleensä etenkin käy mahaan. Meillä on imetyksen lopetteluprosessi nyt meneillään, niin nämä Juuson dieettikokeilut eivät sitten vaikuttaisi minun syömisiini (kyllä vain, olen nyt itsekäs tässä asiassa).

Perjantain posket

Juuson iho on poskissa ollut parempi reilulla Aqualan-rasvaamisella, mutta käytämme nyt viikon kortisoni-kuurin, koska niitä muita läiskiä kutittaa niin paljon, että Juuso repii muuten ne vaatteidenkin läpi auki.

Tämä ruokavalio-stressi + synttärien valmistelustressi ovat saaneet taas vanhan vihamieheni, kolmoishermosäryn, heräilemään. Hermot kireällä vaikuttaa aivan oikeasti meikäläisellä hermoihin. Nyt vaan kun loppuisi, en kaipaisi sitä lääkitystä enää lisäksi tähän vaiheeseen.

Eniten stressailen Juuson synttäreissä porukan jakamista eri päiville/viikonlopuille. Synttärivieraita olisi tulossa mieletön määrä (varmaan yli 20) ja kaikki pitkästä matkasta. Ja kaikki varmaan olettaisivat, että voisivat olla meillä yötä. *huoh* Voi kun asuttaisiin jo Pohjois-Karjalassa, niin voisimme passittaa kaikki illalla koteihinsa :D

Tosin rakastan järjestää juhlia ja näihin pirskeisiin en päästä ketään muuta säätämään. Teen itse kaiken, kerrankin! Auttaa saa, mutta VAIN miun ohjeiden mukaisesti. Olin hieman ahdistunut, kun ristiäisissä oli niin monta kokkia samaa soppaa hämmentämässä. Silloin toki Juuso oli pikkuvauva ja vaati huomioni hereillä ollessaan 99%:sesti, joten silloin oli helpompi antaa muidenkin tehdä omien näkemyksiensä mukaan. Itsehän en juuri keittiöön ehtinyt.

Mutta aika näyttää kaiken suhteen, miten asiat etenee. Synttärikutsut pitäisi saada laitettua jo matkaan, mutta se aika on vähän auki. Huoh.

Ai mikä rento hoitovapaa?

Onnea on rento viikonloppu ystävien seurassa!

Nyt on hieman etukäteen juhlittu miun synttäreitä ystävien kera. Kohta oon vanha pieru 24 vee.

Lauantaipäivänä kävin talkoilemassa agilityepiksissä, mutta onneksi pääsin ajoissa pois. Juuso oli kummitädin hoivassa sen aikaa meillä ja hienosti pikku-ukko oli käyttäytynyt. Oikein esitellyt parhaat puolensa, kun ei ollut kiukun eikä protestoinnin häiväkään pukiessa tai vaippaa vaihtaessa.

Syötiin sitten porukalla hyvää savulohta, perunamuusia ja Creme Bonjourista jalostettua kastiketta vihersalaatin kera. Hyvää! Jälkkäriksi appelsiini-suklaajuustokakkua. Ihan hyvää sekin. Ja illalla naisten kesken pelattiin Scrabblea ja miehet saunoivat tuntitolkulla. Kerrottiin kuulumisia, parannettiin maailmaa ja lujennettiin ystävyyssuhteita. Onni on ihanat ystävät! :) Juuri mainio viikonloppu.

Lahjoivatkin minua mokomat niin osuvilla lahjoilla, että pöllömpi ei ois keksinyt. Sain Pentikin Saaga -sarjan ison uunivuoan/tarjoiluastian sekä Aku Ankan taskukirjan (veljeni ja minun yhteinen hupsutus lapsuudesta, annettiin joka synttärinä toisillemme uusin Taskari). Saaga -sarjan hauaisin itselleni liki kokonaisuudessaan, mutta mies keräsi aikoinaan tuota tylsää valkoista Teemaa ja sitä meillä on hyvinkin kattavasti. Saagaa tuon vastasaadun lisäksi on säilytyspurkki, jossa meillä on kahvia sekä tarjotin. Jos edes tarjoiluastioina  saisin tuota kotiin :)

Toiselta ystävältä sain lahjakortin royal-tuote.com -kangasverkkokauppaan, kun tuskastelin taas syttynyttä inspiraatiotani ompeluun, mutta rahaa ei ollut ostaa kankaita. Samassa paketissa oli myös kestotiskirättejä! Pyykkiä pyörii kumminkin 60 asteessa paljon, joten sinne joukkoon on helppo heittää ne pyörimään niiden likastuttua.

Ihottuman tilanne perjantaina

Heti Juuson mentyä päiväunille klikkasin itseni tuonne verkkokauppaan ja ostoskori on jo lahjakortin summan täyttänyt. :D Ja vielä olisi niin paljon ihania kankaita, mutta kaikkea pitää ottaa vähintään 40cm, niin äkkiä 23e/m -hinnalla ostoskori täyttyy. Itsellä tarkoitus tehdä n.15cm tilkuista ompeluksia. Niistä myöhemmin, kunhan pääsen työn touhuun.

Epäillään J:n kanssa Juuson ihottumien pahenemisen aiheuttajaksi vehnäallergiaa, joten jätkä on nyt neljättä päivää vehnättömällä ruokavaliolla. Vielä ei ole ihottuma muuttunut suuntaan eikä toiseen. Torstaina taisi vihdoin olla se neuvolakin, niin päästään tätä dalmatialaisuutta esittelemään neuvolan tädillekin.

Maitohan on toinen helposti tämänikäisiä lapsia allergisoiva, mutta uskoisin että se olisi ilmennyt jo aivan pikkuvauvana, koska itse olen sellainen maitovasikka että menee litrakin päivässä maitoa ja täysimetin silloin.



Mutta tällainen ihana viikonloppu meillä! Nyt alkaa sääkin kirkastumaan, eikä tuo 10 sentin lumi"hankikaan" haittaa. Voisi vaikka lähteä lenkille kohta.

P.s. Minä, sinä ja hän -blogissa arvotaan 100. rekisteröityneen lukijan kunniaksi aivan ihanan paketti. Voit jättää lapsen ihmettelemään uutta lelua silläaikaa kun itse juot kupillisen teetä ja otat hieman suklaata ;)

Tähänkin blogiin on löytynyt kivasti rekisteröityneitä lukijoita ja voisin luvata, että jos joskus 40 täyttyy, niin minäkin pidän täällä arvonnan :)

Lämpenee, lämpenee, polttaa, polttaa!

Yllättääkö ketään, että en oo taas viikkoon kirjoittanut? No ei varmaan. :D Haluaisin olla semmoinen bloggaaja, joka postaa jonkin teema-postauksen jokapäivä, mutta yksinkertaisesti en ehdi. Sen tunnin, minkä Juuso nukkuu päikkäreitä, teen jotain muuta - kotitöitä joihin en tarvitse pikkuapulaista, teen ruoan, syön tai olen vaan.

Viime viikonloppuna (tai oikeastaan ke-su) tuli J:n sisko tyttärensä kanssa kylään. Käytiin treenaamassa agilityä kisoja varten, hippikahvilassa juomassa pakuriteetä, leikittiin krokotiilejä ja syötiin hyvin. Oikein mukava viikko. Tosin molemmat neidit olivat jonkun päivän vähän kipeinä.

 Lauantaina oli agilitykisat ja meidän eka startti ikinä (agi-radalta 10vp ja 4.sija, hyppikseltä HYL kolmen kieltäytymisen vuoksi pussilla). Jännitti törkeästi, mutta muistin jopa radat :D Ei oltu kuukauteen päästy treenaamaan, joten oli tehoviikko viime viikolla omin neuvoin. Hienosti meni siihen nähden. Ja radat olivat oikeasti vaikeat, moni sanoi 2. tai jopa 3.luokan radaksi.

"Mitäs nyt tapahtuu?"

Sunnuntaina Juuso oli aamulla itkuinen ja kuuma. Näin meidän pienelle pojalle rantautui ensimmäinen kuume. Oli tosi kummallista nähdä Juuso vetelänä ja vetämättömänä. Ei jaksanut leikkiä, nukkui vaan isin sylissä sohvalla monta tuntia tuskaisen oloisena. Panadolin antamisen jälkeen virkistyi sen verran, että sai syötettyä ruokaa. Imetin sinä päivänä paljon, niin potilas sai nestettä ja ravintoa :) Seuraavana aamuna ei kuumetta enää ollutkaan, onneksi. Kurkku on varmaan kipeä, kun Juuson ääni kuulostaa vähän käheältä.

Miun tulevaisuuden toivo,
jos Sissin kanssa ei menekään putkeen.
Lapsi menee kyllä :D

Nämä kevätsäät ovat olleet oikein upeita ja saavat mielenkin aurinkoiseksi. Juuso oli aamulla oikea kiukku-Kaaleppi ja edes aamupala ei maistunut. Soitin sitten naapuruston K:lle ja kyselin heitä vaunulenkille. Puolen tunnin kuluttua oltiinkin jo tallaamassa tietä pitkin vaunuinemme ja koirinemme, aurinko paistoi ja oli ihanaa rupatella lapsista. Sen voimalla jaksoi loppupäivänkin kiukuttelut (sekä sen, että Sydänmailla-sarjasta ei enää näytetä muita tuotantokausia, yhyy!).

Viikonloppuna tulee parhaat ystäväni puolisoineen (toinen niistä puolisoista on veljeni :) ) meille juhlistamaan vanhentumistani. Tai ei me juhlita sitä, mutta sillä syyllä saan heidät meille yhteiseen illanviettoon ;). Tosin lauantai-aamupäivällä täytyy käydä talkoilemassa agilityepiksissä,  mutta sitten syödään hyvin ja pelaillaan lautapelejä ja ollaan vaan.

Pieni potilas isin sylissä

Tällaista meille, mitäs teille? Onko teillä pysytty terveenä?

Vuotta vanhempi

Kaverin ottama kuva miun kameralla.
Ihan on muokkaamaton, joku vaan osaa
kuvata!!

 Viime viikonloppuna kävi ystäviä oikein urakalla ja monen päivän ajan miun vanhenemista juhlimassa. Syötiin tortilloja, pelattiin Catania, ulkoilutettiin koiria, nähtiin revontulia, aamusaunottiin, juteltiin ja hupsuteltiin. (Tortillojen hotilla Taco Saucella saa muuten kuningasluokan närästyksen tässä vaiheessa raskautta!!)

Maanantaina sitten yhden ystävän kanssa käytiin shoppailemassa olemattomilla rahoillamme. Tai oikeastaan shoppailin äidin rahoilla, kun se laittoi synttärilahjaksi rahat ompelukoneeseen <3

Myös vauvaa muistettiin, sillä se sai 8 kpl harsoja ja kahdet sukat <3

Tiistaina käytiin J:n kanssa elokuvissa katsomassa "21 tapaa pilata avioliitto", kun tiistaisin pääsee Veikkaus-kortilla kaksi yhden hinnalla. Oli ihan hauska suomalaiseksi, vaikka jostain syystä en Armi Toivasesta pidäkään.

Lahjuksia kavereilta - hemmottelua <3
+ lisää teetä ja karkkia, mitkä
jäi kuvaamatta :)

 Elokuvan alkua odotellessa kävin vastapäisestä liikkeestä, Karjalan ompelukoneesta, ostamassa hauskaa kangasta pätkän, josta sitten koetan tehdä pussilakanan pikkutyypille. Kerron sitten myöhemmin onnistuinko vai epäonnistuinko :D

Ai niin, kävin sitten jopa oikeana päivänä siellä perhevalmennuksessa. Se oli oikein hyvä setti tietoa ja olisi ollut hyvä, jos tuleva isäkin olisi ollut mukana, mutta minkäs töilleen mahtaa.

Ja eilen sitten vihdoin muistin soittaa ja varata ajan siihen keskussairaalan synnytysvalmennukseen. Eli 2.4 sinne ja vihdoin J:kin pääsee johonkin mukaan.

Tosin ollaan jännätty, että pari päivää ennen laskettua aikaa olisi miun mummon 9-kymppiset Pohjois-Karjalassa, että synnytetäänkö sitä Etelä-Karjalan keskussairaalassa vai Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Neuvolatäti vähän meinasi, että jaksanko siinä vaiheessa enää matkustaa, mutta katotaan. Varataan päivä aikaa matkustamiseen :D

Siellä se sänky makaajaansa oottaa

 Tänään kävin taas neuvolassa pitkästä aikaa. Painoa oli tullutkin kolmeen viikkoon vain 1kg, vaikka tuntui siltä että vauva on kasvanut hirveästi ja muutenkin välillä sotanorsu-olo. Tai, onhan se vauva kasvanutkin, mutta ehkä se on taas riipassut miusta evästä.

Eli raskauden alkupainoon verrattuna miulle on tullut  +3,5 kg ja sitten jos otetaan alhaisin paino raskauden ajalta, niin sitten nousua on +6,6 kg. Eli ihan sopivasti näin ylipainoiselle :D Kunhan pysyisi loppuajankin maltillisena tuo tahti.

Hemoglobiini oli jopa 112, mistä mie jaksoin riemuita! :) Neuvolatätikin nauroi, että riippuu mihin vertaa. Miullehan se on jo tosi  hyvä :D

Sf-mittaa oli tullut kolmeen viikkoon se 1cm eli nyt rv. 34+4 se oli 34,5 cm ja nyt on tipahdettu jopa yläkäyrille :D Eli ei enää huidella käyrien yläpuolella! Juhlan aihetta sekin :P

Tyyppi oli edelleen raivotarjonnassa ja syke oli 130. Se oli varmaan nukkumassa, kun alettiin kuuntelemaan. Siitäpä se sitten heräytyikin, alkoi taas liikehtimään ja syke kiihtyi. On se aika epeli! <3

Muutenkin oli jotenkin rento jutella tämän uuden (tai johan mie viime kerralla sen vastaanotolla olinkin) terkkarin kanssa. Sillä tuntuu olevan aikaa, se kuuntelee oikeasti ja nauraa mukana.

Kerroin myös sille, kun mahaa kutittaa ihan jatkuvasti, vaikka mie rasvaan ja öljyän sitä monesti päivään. Mutta se johtuu ilmeisesti vaan vatsanahkan venymisestä, eli eikun lisää öljyä ja rasvaa vaan. Jos kämmeniä ja jalkapohjia kutittaisi, niin sitten siinä oli joku huolestuttava pointti - en vaan muista mikä.

Lisäksi miun maidoneritys on saanut ihan uudet mittasuhteet öisin :D Yöllä vaan herää siihen, että onpas sänky märkä. Ja toisinaan monta kertaa yössä. Pitää varmaan alkaa pitämään imetysliivejä ja liivinsuojia öisin.  Pitäs vaan tilata toisetkin (ne tukevammat) imetysliivit, kunhan tästä rikastun ja köyhtymästä lakkaan.

Lauantaina sitten taas agility-talkoisiin epävirallisiin kisoihin. Että pitikin sattua, että juuri se päivä kun miulla on pakollista menoa, J:n on mentävä käyttämään meidän auton uusintakatsastuksessa Pohjois-Karjalassa eli mie en pääse mukaan! Tällä kertaa talkoissa sai päättää tehtävänsä ja mie otin kahvio-homman, niin ei käy raskaaksi niinkuin viimeks virallisissa kisoissa olla ratahenkilönä siirtelemässä esteitä.

P.s. Apua! Laskettuun aikaan enää 40 päivää!!