Kun on vermeet kunnossa, on kiva retkeillä

Nyt on ostoslistasta saatu viivattua yli pari asiaa: välikausihaalari sekä ensiaskelkengät. Jes! Vielä kuminauhalliset aurinkolasit odottavat ostajaansa.

"Enkä kävele! Kävele ite!"

Kengät ostettiin Eccon liikkeestä ja sattuivat olemaan alennuksessakin. Pojille ei ollut kovin montaa umpimallia, mutta onneksi oli yhdet mieleiset. Mies ne päätti (ja maksoi ;) ). Hintaa jäi n.45e. Nyt kun olen lukenut muiden ensiaskelkenkä -postauksia, olen vähän epävarma että otimmeko liian pienen koon, sillä myyjä oli nuori tyttönen eikä ollenkaan asiantuntija (ei osannut käyttää edes kenkämittaa). Otimme kokoa 20 ja saman merkin sandaalissa jäi varpaiden eteen tilaa n.1,5cm. Mutta toisaalta, varmaan helpompi opetella kävelemään ne jalassa, kun ei ole hirmuiset kanootit. Mutta eivät mene sitten välttämättä koko kesää. Tai eivät varmaan menekään. Mutta täytyyhän sitten jätkälle sandaalitkin kesällä ostaa ;) 

Uusi haalari

Välikausihaalaripohdinnat olivat tiukat. Laadukas ja kallis (Polarn o pyret, Ticket2Heaven) vs. marketti-halpis (Ciraf, Lassie) ja kaikkea siltä väliltä. Koitin huutaa Popin haalaria huuto.netissä, mutta sitten sen hinta alkoi kivuta liian ylös miun kukkarolle. Ostopäätökseen vaikuttivat myös vedenpitävyys ja väriäkin valittiin vähän sitä mukaa, jos sen myy tai tulisi lisää lapsia, niin sama haalari kävisi molemmille sukupuolille. Mies kävi eilen vaihtamassa KappAhlista ostamansa farkut kokoa pienempään ja mie sitten uteliaisuuttani tutkiskelin samalla ko. liikkeen välikausihaalaria. Vesipilari 5000mm, teipatut saumat ja hengittävyyskin ihan jees, kanta-asiakaspäivillä kaikesta -30%. No niinhän siinä kävi, että meidän välikausihaalari on ihan vain KappAhlin Kaxs. 86 oli aivan liian reilu kooltaan, hihoista jäi yli varmaan 13cm ja lahkeista ainakin 10cm yli. Kokeiltiin kokoa 80 ja siitä jäi myös kasvunvaraa, ja sillä varmaan pärjätään vielä syksykin. Hintaa jäi haalarillekin n. 45e.

Äidin kyydissä

Pieni retkeilijä

Iskän kyydissä

 

"Mitä sie teet?"

 Käytiin eilen päivällä myös laavulla. Aurinko paistoi, oli lämmintä ja   hiljaista. Kuului vain luonnon äänet. Ja meidän höpöttely. :D Kuren laavu on mainio, siellä on aina puita, terävä kirves ja ei ihan tien vieressä, niin sieltä ei varastetakaan :P (mikä saa aina miun verenpaineen nousemaan, kun laavuilta puuttuu kirves, saha ja puut. Lisäksi töhritään, kaiverretaan ja veistellään laavusta sytykkeet. ARGH!). Siellä käy ihmiset säännöllisesti "huoltamassa" laavua. Myö aikuiset syötiin makkaraa, Juusolle oli semmonen välipalasmoothie, banaani ja riisikakku. Juusolle ostin vesipulloksi sporttikorkillisen vesipullon ja sehän oli menestys. Koko ajan piti saada siitä hörppiä :D Juuso myös konttaili maassa (seisomaan nouseminen vaati apua kumpparit jalassa), maisteli puita, kalliota ja maata. Lopulta iski väsy, kun autamatkapäikkärit jäivät lyhyiksi ja tällä kertaa jätkä ei malttanut nukkua laavussa. Jouduttiin lähtemään vähän aiemmin kuin alunperin ajateltiin ja paluumatkalla ukkeli sitten nukahtikin reppuun.

Tänään käytiin pikakkierros paikallisessa kirppistapahtumassa. Löysin sieltä Juusolle shortsit, ruutukauluspaidan sekä yökkärin. Huomenna aamulla olis lähtö klo. 6:30 kotoa hakemaan isi töistä ja sieltä jatketaan suoraan Ilomantsiin. Ja pitää ottaa huomioon vielä kellojenkin siirto! *huoh* Tänään on mentävä ajoissa nukkumaan, niin jaksan ajaa 1,5 tuntia yksin.

Huomenna on vihdoin ne mummini 7-kymppiset, joita odotan aika innolla. Kiva nähdä koko lähisuku pitkästä aikaa yhdessä koossa :)

P.s. Kylläpä sai bloggerin kanssa taistella ja siltikään kuvat ei oo niillä paikoilla kun halusin. Olkoon, Blogger voitti.

// edit : uuden välikausihaalarin kuva lisätty

Shopping, shopping...

Taas tuli vähän shopattua viimeiset rahat.. KappAhlissa oli lasten vaatteet "Ota 3, maksa 2"-tarjouksessa ja kävin sieltä ostamassa ukkelille juhlavaatteet isomumminsa 70v. pirskeisiin.

"Mitkäs remmit tässä menee?"

 Kävin myös yhtenä päivänä ihan oikealla kirpparilla pitkästä aikaa. Yllätyin positiivisesti, että siellä oli niiin paljon lastenvaatteita. Vuosi sitten kun meilläkin oli pari viikkoa oma pöytä, niin ei silloin ollut niin paljoa kuin nyt. Löysin Juusolle kahdet uudenveroiset KappAhlin perus-collegehousut kokoa 86, kahdet kumpparit (Muumit kokoa 22, raidalliset 23) sekä hellepaidan, kokoa 86.

Alle 80 kokoisia vaatteita on hyväkuntoisina paljon, mutta 86 ovat  useinkin jo hyvin käytetyn näköiset. Onhan siinä koossa jo käyttöikä pidempi ja lapsi yleensä kova menemään. Ja sitten sellaisista värinsä menettäneistä, nukkaantuneista vaatteista pyydetään välillä vähän liikaakin. Miulla kävi tuuri - colleget 1,5e/kpl, raitakumpparit 4e, Muumit 7,5e ja hellepaita 1e.

Sain myös synttärilahjaksi rahaa uutta puhelinta varten, kun miulla paloi käpy täysin Samsung Galaxy XCoverini kanssa, kun se ei toiminut ikinä kunnolla. Ei edes, vaikka sain uuden laitteen. Akkukin olisi pitänyt uusia, kun lopulta sekin meni oikosulkuun eikä avannut laitetta edes laturissa.

Ostin sitten Nokian Lumia 620:n Prismasta. Saatiin vielä tuplabonukset tänä viikonloppuna. Nyt kun vielä oppisi käyttämään tuota kunnolla :D

P.s. Mimin Tarina -blogissa lahjakorttiarvonta sisustuskauppa Hyvän tuulen puotiin :)

Muutosten tuulet

Huusin huuto.netistä ihan murto-osahinnalla
Jukka Askare -palikkalaatikon.
Juuso tykkää!

Olen aivan ahdistunut. Nyt tapahtuu niin paljon. Juuson iho-ongelmien kanssa sumpliminen, sen synttäreiden suunnittelut ja autokin (vaihteeks) on käyttökunnoton, ja ens viikonloppuna pitäis päästä Ilomantsiin oman mummini 7-kymppisille!

Käytiin neuvolassa torstaina. Siellä Juuso esitteli taitojaan - konttaamiset, seisomiset, nonparellien poimimiset ja höpöttelyt. Taidot kuulema hyvin halussa. Pientä huolta aiheuttaa vähäinen kasvu : liki kolmeen kuukauteen ei ollut tullut painoa kuin n. 300g! (Eli Juuso painaa n. 8,5kg) Eikä pituuttakaan liiemmin, mutta kirjoitti silti neuvolakorttiin seuraavaa:

"Mainio pikkumies. Kivasti pärjäilee jo itse. Konttaa, nousee istumaan, tukea vasten nousee seisomaan. Pinsettiote +/+. Tavuja juttelee, puhetta alkaa ymmärtää. Kasvu hyvä, hieman hoikistuu. Iho nyt kauttaaltaan punaisten, kuivien läiskien peitossa, kasvot pahimmat. Ikäisensä tavoin kehittyy."

Saatiin lähete lääkärille jo seuraavaksi aamuksi. Lääkäri katsoi pikaisesti, määräsi Abobase hydrokortisonia ja laittoi lähetteen lastenpolille. Käski jättämään kaikki viljat pois ja mielellään maidonkin. Oltiin tyytyväisiä, että hommaa selvitellään edelleen eikä hoideta vain oireita.

Me ei kyllä epäillä maitoa, koska mm. mitään mahavaivaa ei ole ja sehän se yleensä etenkin käy mahaan. Meillä on imetyksen lopetteluprosessi nyt meneillään, niin nämä Juuson dieettikokeilut eivät sitten vaikuttaisi minun syömisiini (kyllä vain, olen nyt itsekäs tässä asiassa).

Perjantain posket

Juuson iho on poskissa ollut parempi reilulla Aqualan-rasvaamisella, mutta käytämme nyt viikon kortisoni-kuurin, koska niitä muita läiskiä kutittaa niin paljon, että Juuso repii muuten ne vaatteidenkin läpi auki.

Tämä ruokavalio-stressi + synttärien valmistelustressi ovat saaneet taas vanhan vihamieheni, kolmoishermosäryn, heräilemään. Hermot kireällä vaikuttaa aivan oikeasti meikäläisellä hermoihin. Nyt vaan kun loppuisi, en kaipaisi sitä lääkitystä enää lisäksi tähän vaiheeseen.

Eniten stressailen Juuson synttäreissä porukan jakamista eri päiville/viikonlopuille. Synttärivieraita olisi tulossa mieletön määrä (varmaan yli 20) ja kaikki pitkästä matkasta. Ja kaikki varmaan olettaisivat, että voisivat olla meillä yötä. *huoh* Voi kun asuttaisiin jo Pohjois-Karjalassa, niin voisimme passittaa kaikki illalla koteihinsa :D

Tosin rakastan järjestää juhlia ja näihin pirskeisiin en päästä ketään muuta säätämään. Teen itse kaiken, kerrankin! Auttaa saa, mutta VAIN miun ohjeiden mukaisesti. Olin hieman ahdistunut, kun ristiäisissä oli niin monta kokkia samaa soppaa hämmentämässä. Silloin toki Juuso oli pikkuvauva ja vaati huomioni hereillä ollessaan 99%:sesti, joten silloin oli helpompi antaa muidenkin tehdä omien näkemyksiensä mukaan. Itsehän en juuri keittiöön ehtinyt.

Mutta aika näyttää kaiken suhteen, miten asiat etenee. Synttärikutsut pitäisi saada laitettua jo matkaan, mutta se aika on vähän auki. Huoh.

Ai mikä rento hoitovapaa?

Miikkarit ja Pompit

Käytiin maanantaina ja tänään perhekerhoissa ja molemmissa oli vaatekutsut. Maanantaina Me&I ja tänään Pomp De Lux. Aiemmin kirjoitinkin, etten hirmuisesti syttynyt Me&I:n mallistolle, mutta Pomp De Luxilla oli vaikka mitä kivaa. Ja kuinkas sitten kävikään?

Me&I:lta ei lähtenyt mitään tilaukseen. Hippibussi-pipo olisi ollut ainoa varteenotettava ostos, mutta senkin hinta (n. 15e) oli aika suolainen pipoksi. Mutta tosi laadukkaan ja pehmeän tuntuisia kankaita. Ei olisi poissuljettua joskus myöhempinä vuosina tilata jotain, jos näyttää kivalta.

Mutta tänään Pompin kutsut... Aaaah! IHANIA! Ja luonnossa paljon ihanampia! Eivätkä edes niin kalliita, mutta hyvälaatuisen oloisia. Malli on varmasti sopiva meidän vähän hoikemman malliselle Juusolle.

Nämä tilasin:
kaksi vaarinpaitaa
puuvilla-pallavahousut

Kuvat: http://www.pompdelux.com/fi_FI/

Nämä olisin halunnut tilata myös...

Kuvat: http://www.pompdelux.com/fi_FI/

Kuvat: http://www.pompdelux.com/fi_FI/

mutta oli pakko pitää järki päässä rahankäytön suhteen.

Olen muuten ylpeä, että miten reippaasti Juuso vaan alkoi kerhossa leikkimään heti lattialle päästyään. Vierastusta ei ollut havaittavissa, vaan näkkileipää esiteltiin innokkaasti muillekin äideille.

Huomenna aamulla vauvatreffit toisen noutajaihmisen kanssa ja iltapäivällä neuvola.

Oletteko muut olleet lastenvaatekutsuilla? Oletteko tilanneet mitään?

Onnea on rento viikonloppu ystävien seurassa!

Nyt on hieman etukäteen juhlittu miun synttäreitä ystävien kera. Kohta oon vanha pieru 24 vee.

Lauantaipäivänä kävin talkoilemassa agilityepiksissä, mutta onneksi pääsin ajoissa pois. Juuso oli kummitädin hoivassa sen aikaa meillä ja hienosti pikku-ukko oli käyttäytynyt. Oikein esitellyt parhaat puolensa, kun ei ollut kiukun eikä protestoinnin häiväkään pukiessa tai vaippaa vaihtaessa.

Syötiin sitten porukalla hyvää savulohta, perunamuusia ja Creme Bonjourista jalostettua kastiketta vihersalaatin kera. Hyvää! Jälkkäriksi appelsiini-suklaajuustokakkua. Ihan hyvää sekin. Ja illalla naisten kesken pelattiin Scrabblea ja miehet saunoivat tuntitolkulla. Kerrottiin kuulumisia, parannettiin maailmaa ja lujennettiin ystävyyssuhteita. Onni on ihanat ystävät! :) Juuri mainio viikonloppu.

Lahjoivatkin minua mokomat niin osuvilla lahjoilla, että pöllömpi ei ois keksinyt. Sain Pentikin Saaga -sarjan ison uunivuoan/tarjoiluastian sekä Aku Ankan taskukirjan (veljeni ja minun yhteinen hupsutus lapsuudesta, annettiin joka synttärinä toisillemme uusin Taskari). Saaga -sarjan hauaisin itselleni liki kokonaisuudessaan, mutta mies keräsi aikoinaan tuota tylsää valkoista Teemaa ja sitä meillä on hyvinkin kattavasti. Saagaa tuon vastasaadun lisäksi on säilytyspurkki, jossa meillä on kahvia sekä tarjotin. Jos edes tarjoiluastioina  saisin tuota kotiin :)

Toiselta ystävältä sain lahjakortin royal-tuote.com -kangasverkkokauppaan, kun tuskastelin taas syttynyttä inspiraatiotani ompeluun, mutta rahaa ei ollut ostaa kankaita. Samassa paketissa oli myös kestotiskirättejä! Pyykkiä pyörii kumminkin 60 asteessa paljon, joten sinne joukkoon on helppo heittää ne pyörimään niiden likastuttua.

Ihottuman tilanne perjantaina

Heti Juuson mentyä päiväunille klikkasin itseni tuonne verkkokauppaan ja ostoskori on jo lahjakortin summan täyttänyt. :D Ja vielä olisi niin paljon ihania kankaita, mutta kaikkea pitää ottaa vähintään 40cm, niin äkkiä 23e/m -hinnalla ostoskori täyttyy. Itsellä tarkoitus tehdä n.15cm tilkuista ompeluksia. Niistä myöhemmin, kunhan pääsen työn touhuun.

Epäillään J:n kanssa Juuson ihottumien pahenemisen aiheuttajaksi vehnäallergiaa, joten jätkä on nyt neljättä päivää vehnättömällä ruokavaliolla. Vielä ei ole ihottuma muuttunut suuntaan eikä toiseen. Torstaina taisi vihdoin olla se neuvolakin, niin päästään tätä dalmatialaisuutta esittelemään neuvolan tädillekin.

Maitohan on toinen helposti tämänikäisiä lapsia allergisoiva, mutta uskoisin että se olisi ilmennyt jo aivan pikkuvauvana, koska itse olen sellainen maitovasikka että menee litrakin päivässä maitoa ja täysimetin silloin.



Mutta tällainen ihana viikonloppu meillä! Nyt alkaa sääkin kirkastumaan, eikä tuo 10 sentin lumi"hankikaan" haittaa. Voisi vaikka lähteä lenkille kohta.

P.s. Minä, sinä ja hän -blogissa arvotaan 100. rekisteröityneen lukijan kunniaksi aivan ihanan paketti. Voit jättää lapsen ihmettelemään uutta lelua silläaikaa kun itse juot kupillisen teetä ja otat hieman suklaata ;)

Tähänkin blogiin on löytynyt kivasti rekisteröityneitä lukijoita ja voisin luvata, että jos joskus 40 täyttyy, niin minäkin pidän täällä arvonnan :)

"Ja mä tuhlaan, tuhlaan, tuhlaan kaikki pois..."

Taas on melko pahana tuo ihottuma,
pari päivää sitten oli paljon parempi, vaikken
mitään oo tehnyt toisin :/

Ensi viikolla meidän paikkakunnan perhekahviloissa olisi Me&I- ja PompDeLux -esittelijät. Pakko päästä! Edes katselemaan. Rahatilanne on niiiiiin kehno kotihoidontuelle jäämisen jälkeen, että ei mitään saumaa. Pompilla ois ollut aika kivoja pojan paitoja: raitaa, vaarinpaitaa ja sen sellaista. Me&I:n suppeasta valikoimasta ei löytynyt netistä katsottuna oikeastaan mitään kivaa, mutta haluan silti katsella ja hypistellä niitä.

Joskus ihmettelen, että miten näillä mammabloggaajilla on varaa kaikkiin niihin shoppailuihin, joita esittelevät melkein joka viikko blogissaan? Äitiyspäivä- ja vanhempainrahalla nyt jotain vielä ostikin, kun oli ollut edelliset vuodet työelämässä, mutta tällä surkealla kotihoidontuella? Vai maksaako mahdollisesti puoliso kaikki muut kulut? Meilläkin mies teki sellaisen myönnytyksen, että se maksaa nyt miunkin osuuden vuokrasta, niin ne tuet voin käyttää omiin laskuihini sekä ruokakauppaan (ja silti ei riitä).

 Mutta kyllä miekin haaveilen kovasti ostavani "tuon, tuon ja tuon". Olen oikeasti aikamoinen tuhlari ja tämä kituuttaminen on minulle aivan uutta taas työssäolovusien jälkeen. Opiskeluaikoina tuli myös elettyä köyhästi, mutta töihin päästyäni oli ihanaa kun rahaa jäi muuhunkin kuin vuokraan ja ruokaan. Pystyin ostamaan vaatteita, aloittamaan kalliin harrastuksen, käymään ravintolassa syömässä ja jopa ostamaan moottoripyörän (tosin otin lainaa, mutta pystyin maksamaan lainan pois). Nyt täytyy keväällä laittaa moottoripyörä myyntiin, jos siitä sais jonkun roposen takaisin, kun ei miulla oo varaa maksaa sen vakuutusmaksuakaan.

Miten muut olette onnistuneet elämään kotihoidontuella vai oletteko olleet kaukaa viisaita ja säästäneet? Onko ollut haastellista oppia elämään taas minimillä?

P.s. Juuso keksi tänään kuinka kiivetään portaisiin. Olin vessassa ja kuuntelin kun koirankuppi kolisee ja juoksin suurinpiirtein housut kintussa hakemaan lasta pois sieltä. Mutta ei - noheva jätkä kiipeää uudestaan, uudestaan ja uudestaan. En tiedä mitä siihen keksisin, kun siihen ei pysty porttiakaan laittamaan oikein. Ja mihin ihmeeseen siirrän taas koirankupit, jottei siellä olisi jatkuvasti yksi uimamaisteri uimassa? Hyviä ideoita?

Lämpenee, lämpenee, polttaa, polttaa!

Yllättääkö ketään, että en oo taas viikkoon kirjoittanut? No ei varmaan. :D Haluaisin olla semmoinen bloggaaja, joka postaa jonkin teema-postauksen jokapäivä, mutta yksinkertaisesti en ehdi. Sen tunnin, minkä Juuso nukkuu päikkäreitä, teen jotain muuta - kotitöitä joihin en tarvitse pikkuapulaista, teen ruoan, syön tai olen vaan.

Viime viikonloppuna (tai oikeastaan ke-su) tuli J:n sisko tyttärensä kanssa kylään. Käytiin treenaamassa agilityä kisoja varten, hippikahvilassa juomassa pakuriteetä, leikittiin krokotiilejä ja syötiin hyvin. Oikein mukava viikko. Tosin molemmat neidit olivat jonkun päivän vähän kipeinä.

 Lauantaina oli agilitykisat ja meidän eka startti ikinä (agi-radalta 10vp ja 4.sija, hyppikseltä HYL kolmen kieltäytymisen vuoksi pussilla). Jännitti törkeästi, mutta muistin jopa radat :D Ei oltu kuukauteen päästy treenaamaan, joten oli tehoviikko viime viikolla omin neuvoin. Hienosti meni siihen nähden. Ja radat olivat oikeasti vaikeat, moni sanoi 2. tai jopa 3.luokan radaksi.

"Mitäs nyt tapahtuu?"

Sunnuntaina Juuso oli aamulla itkuinen ja kuuma. Näin meidän pienelle pojalle rantautui ensimmäinen kuume. Oli tosi kummallista nähdä Juuso vetelänä ja vetämättömänä. Ei jaksanut leikkiä, nukkui vaan isin sylissä sohvalla monta tuntia tuskaisen oloisena. Panadolin antamisen jälkeen virkistyi sen verran, että sai syötettyä ruokaa. Imetin sinä päivänä paljon, niin potilas sai nestettä ja ravintoa :) Seuraavana aamuna ei kuumetta enää ollutkaan, onneksi. Kurkku on varmaan kipeä, kun Juuson ääni kuulostaa vähän käheältä.

Miun tulevaisuuden toivo,
jos Sissin kanssa ei menekään putkeen.
Lapsi menee kyllä :D

Nämä kevätsäät ovat olleet oikein upeita ja saavat mielenkin aurinkoiseksi. Juuso oli aamulla oikea kiukku-Kaaleppi ja edes aamupala ei maistunut. Soitin sitten naapuruston K:lle ja kyselin heitä vaunulenkille. Puolen tunnin kuluttua oltiinkin jo tallaamassa tietä pitkin vaunuinemme ja koirinemme, aurinko paistoi ja oli ihanaa rupatella lapsista. Sen voimalla jaksoi loppupäivänkin kiukuttelut (sekä sen, että Sydänmailla-sarjasta ei enää näytetä muita tuotantokausia, yhyy!).

Viikonloppuna tulee parhaat ystäväni puolisoineen (toinen niistä puolisoista on veljeni :) ) meille juhlistamaan vanhentumistani. Tai ei me juhlita sitä, mutta sillä syyllä saan heidät meille yhteiseen illanviettoon ;). Tosin lauantai-aamupäivällä täytyy käydä talkoilemassa agilityepiksissä,  mutta sitten syödään hyvin ja pelaillaan lautapelejä ja ollaan vaan.

Pieni potilas isin sylissä

Tällaista meille, mitäs teille? Onko teillä pysytty terveenä?

Iloisesti Ilomantsissa!

Matkalla mummolaan

Oltiin tosiaan viikko Ilomantsissa vanhempieni luona. Tai oikeastaan viisi päivää. Juusolla oli oikea räkä-nuha päällä reissun ajan, mutta onneksi se ei menoa haittaa enää kun jo seisoskellaan ja ollaan pystyssä. Ja nyt ukkeli on muuten jo 10kk!

Viikon aikana tavattiin Juuson molemmat isomummot sekä Juuson kummitäti kävi yhtenä aamuna ennen töihin menoaan meitä moikkaamassa ja ihanaa mahaansa näyttämässä (<3). Kävin myös tämän ystäväni työpaikalla ratsastamassa, pitkästä aikaa. Melkeinhän tuo hikeä jo pukkasi siellä hevosen selässä vääntäessä. Mutta oi, niin ihanaa! Kun sitten ois joskus oma hevonen... :)

Oli kaikenkaikkiaan aika rento viikko, kun ei tullut sovittua liikaa tapaamisia eikä ollut omaa autoa käytettävissä. Mukana oli vain matkarattaat, ja aika kivasti niilläkin pystyi koiria lenkittämään, kun asfalttitie oli pääasiallisesti sula. Manducan unohdin kotiin ja se vähän harmitti, koska näillä säillä olisi aivan hyvin pystynyt lenkkeilemään metsässäkin.

Juuson isovanhemmat ovat aikalailla Juuson pauloissa ja tällä reissulla mummilaan ostivat oman potun (ilomantsilaisittain ilmaistuna) sekä Ficher pricen lelupuhelimen. Kyllä nyt jätkää hemmotellaan. :) Yhtenä iltana sitten Skypeteltiin iskän kanssa, kun taisi molemmilla ukkeleilla olla ikävä toisiaan :)

Juuson oma mummola-puhelin ennen
uudempaa FP-mallia

Vääntää, vääntää! Hirveän vaikea keskittyy kaikkiin
raajoihin ja muihin olennaisiin asioihin yhtä aikaa. :D

"Mikäs tuo vauva on?"

Juuso keksi että kieltään voi
myös koskettaa :P

Perjantaina isäni heitti meidät Joensuuhun ja lähdettiin Juuson kummisedän kyydillä kotiin. Alkumatka puoleenväliin ABC:lle oli tuskastuttavan pitkä, kun pieni mies ei viihtynyt yhtään kyydissä. Aivan älytön kiukuttelu ja raivoaminen, tosin sitä oli aika paljon viikollakin (sekä yöt huonoja). Koko alkumatkan (150km) piti pitää pelle-esitystä, kun lelutkin vain saivat huutia. Apsilla istuttiin pidemmän kaavan mukaan, syötiin ja vaihdoin Juusolle vaipan. Siellä poika oli tyytyväinen tyyppi ja nukahti heti autossa matkan jatkuessa. Lähes koko loppumatkan Juuso sitten nukkuikin.


Juuso on taas vähän edistynyt liikkumisasioissa - välillä kontataan (ehkä n. ½ metriä :D ) ja tukea vasten otettu ihan pari sivuaskelta. Juuso tykkää myös jammailla, melkeinpä musiikin kuin musiikin tahtiin. Tähän kelpaa niin Aikakone kuin Mötorheadkin :D Silloin nytkytään ja "lauletaan". Hassu, söpö ipana!

Juuso myös höpöttelee muutenkin - Sissiä osoitellaan, silitellään ja mennään sen luokse sanoen "Sissss, sisss, sissss.." "väyvvä" ei varmaan tarkoita mitään, mutta sitä se tykkää hokea myös.

Lauantain loistossa

Lauantai-sunnuntai -välinen yö oli taas pahinta kiukkuamista miesmuistiin. Hirmuiset itkut, ei rauhoittunut tissille, ei hyssyttelyyn. Ajateltiin itkun johtuvan hampaista ja annettiin Panadolia. Puoliksi miun päällä pötkötellessä ja hyräillessäni Juuso vihdoin nukahti uudestaan. Ja tänään oltiin niin aurinkoista poikaa - olihan suuhun putkahtanut viides hammas! :)

Juuson (atooppinen) ihottuma meni paljon parempaan suuntaan, kun voitelin ihottumaläiskät viikon ajan 1% Hydrokortisonilla. Mutta koska sitä ei voi käyttää n. viikkoa pidempään putkeen ihon ohenemisen vuoksi, vaihdoimme sitten perusvoiteisiin. Niinhän nuo läiskät alkoivat seuraavasta päivästä eteenpäin taas pahenemaan ja nyt ne näyttää taas lähes samalta kuin pari viikkoa sitten :/ Täytyy varata aika sinne neuvolaan, jos sieltä sais jotain vinkkiä toimivaan rasvaan.