Juuso on päättänyt opetella kaikki taidot kerralla. On keksitty konttaaminen (tosin ryömiminen on nopeampaa ja näin ollen suositumpaa) ja seisomaan nouseminen tukea vasten. Kaikkea pitää räpeltää. Juttua tulee kovasti, mutta selviä sanoja ei vielä (paitsi äiti miun mielestä on tullut jo kauan).
Ihme kehitysharppaus ihan viikon, parin sisään.Pikkuinen tiskikoneen tyhjentäjä <3 |
J:llä oli viikonloppu vihdoinkin vapaa ja nautittiin siitä. Perjantaina mies pääsi aiemmin harjoittelusta ja tuli kotiin kukkapuskan kanssa <3 Lauantaina meille tuli vieraita: veljeni puolisoineen sekä entinen koulukaverini amiksen ajoilta perheineen.
Juuso sai ihmetellä 1v. neidin ja liki 3v. pojan leikkejä. Poika toivoi jo Juusosta kovasti leikkiseuraa, kun oli matkan kysellyt Juusosta. En tiedä oliko pettymys, kun Juuso ei oikein osannut
vielä kaverina leikkiä. Kyllä se jo puolen vuoden päästä häärää
mukana!
Hirveen hyvin kulkeva pulkka ja narussa roikkuva nelijalkainen apulainen |
Sunnuntaina ajattelin rentouttaa J:tä laavureissun merkeissä (onko kukaan huomannut meidän intoilua pienimuotoiseen retkeilyyn? :D ). Aamu meni termospulloja etsiessä ja pestessä, ja kun eväät olivat repussa, hurautettiin autolla entisille asuinkulmille. Jätettiin auto, laitettiin lapsi kantoliinaan, tavarat pulkkaan ja nenä kohti kolmen kilometrin päässä siintävää Ruohosaarta.
Virhe nro. 1: J:llä liian vähän vaatetta päällä (annoin mm. oman kaulahuivini)
Virhe nro. 2: Kantoliina. (Olis pitänyt vaan ottaa Manduca, kun ei olla kunnolla harjoiteltu liinan sidontoja)
Virhe nro. 3: Vauvapulkka. (Se ei ole mikään umpihankivekotin)
Päästiin tunnin (!) vastatuuleen taivalluksen jälkeen vihdoin perille. Kyseinen laavu on suosittu etenkin talvisaikaan, kun hiihtolatu kulkee aivan vierestä. Monta porukkaa ehti istumaan meidänkin aikaan tulien ääressä ja yksi pyöräilijä (!!) kysyikin, että ollaanko jäämässä yöksi. Sen tavaramäärän kanssa varmaan näytettiinkin siltä. Tosin olin sillä hetkellä myös imettämässä Juusoa siinä päiväunille.
Syötiin makkaraa ja Juuso sai hedelmäsmoothieta sellaisesta imettävästä pakkauksesta, jota hieman lämmittelin paitani alla :D. En ole keksinyt toistaiseksi parempaakaan reissuevästä, joka olisi vähän täyttävämpää, jonka voisi syöttää talvisessa säässä ja mieluiten lämpimänä. Ideoita? Mutta kohtahan Juusokin voi syödä samaa kuin me.
Oltiin myös sovittu tapaavamme Nea, kunhan se ehtii. Ja tulihan se viimeiseksi vartiksi, kunnes oli pakko tehdä lähtöä pimeän alta. No Sissi sai ainakin leikkiä paluumatkan (joka onneksi meni sutjakammin).
Loppuilta sitten vain lötköiltiin ja Juuso osasi arvostaa mahdollisuutta liikkua itse.
Juuso hengaili tutun K:n tyttösen kanssa. Alkuun piti kytätä vain minua ja itku tuli parin metrin päästä, vaikka meillä oli suora näköyhteys. Ajan kuluessa ukkelikin alkoi rentoutua ja tutkia huonetta ja muita lapsia.
Tuli tunne, että ne perhekerhot olisivat tällaiselle sosiaaliselle äidille varmasti aika nappi-juttu, mutta edelleen uni vie varmaan aamuisin voiton (vaikka heräämiset ovatkin meillä vähän aikaistuneet).
Jee, hyvä Juuso! Kohta otetaan ekat askeleet puita pitkin:) P oppi eilen nousemaan itse istumaan, konttausasentokin on kovasti käytössä, mutta itse konttaamista ei ole vielä hoksannut. Mutta ruoka maistuu, vatsa toimii ja iloinen on mieli:) Tällä hetkellä lempipuuhaa on istuminen ja taputtaminen (heti kun alkaa laulaa jotain, niin P alkaa hyrkyä ja taputtaa). Tukea vasten seisoo, kun nostetaan, mutta ihan vielä ei osaa nousta itse. No, ei varmaan mene kauaa:)
VastaaPoistaJoo, meilläkin tuo istumaan nousu tuli myös tähän samaan syssyyn. Ei sitäkään meilläkään ennen osattu.
PoistaEi meilläkään oo taas kontattu päivään, se on niin hidasta.
Kyllä se P kohta lähtee myös apinoimaan, siinä sitten kasvattelet harmaita hiuksia :)
Mutta jos Juusokin ois aiemmin lähtenyt kiipeilemään, niin varmasti tulis enemmän kolahteluja. Aika rauhallisesti tuo harjoittelee, säikähti jopa itkuun asti kun pyllähti pyllylleen ja siinä vauhdissa kääntyi eri suuntaan :D Miun mammanpoika!