"Sur rur ja lähtee, unen sinistä maata päin"

Voi vitsi taas viime yötä. Heräsin kolmelta vessaan, pyörin sitten sängyssä, kävin taas neljältä vessassa, pyörin lisää. Niskoihin ja hartioihin vähän särki, eikä särkylääkkeetkään auttaneet. Viideltä menin sitten kuumaan suihkuun. Sen jälkeen olikin rennompi ja parempi olla ja nukahdin joskus kuudelta. Tää on varmaan sitä paljon puhuttua kehon ja mielen valmistautumista vauvan yöherätyksiin. Sitten aamulla parin tunnin hereillä olon jälkeen nukahdinkin sohvalle pariksi tunniksi. Nyt on ollut sitten koko päivän ihan ameeba-olo.

Parina viime päivinä on ompelukone ollut kovalla käytöllä. Olen suristellut ajaa kolmet tyynynpäälliset uutta, ihanaa sohvasänkyäni varten. Täytyisi vielä löytää erilainen kangas loppuihin. :) Sitten tein rätin vaunujen suojaksi, kun sattui niin mukava kangas eteen (luontoteema sopiikin meidän maastovaunuihin) ja sitten taas yhden pussilakanan ja pari liinatyynyä (ei voi sanoa tyynyliinaa, kun ei ole tyynyä :D), joita sitten vaihtaa kun vauva kuolaa/puklaa tms. Nyt loppuikin sitten kankaat, niin on täytynyt keksiä muuta puuhaa.

Pakkaillahan se pitäisi, mutta kun ei oikein tiedä mistä aloittaisi. Tavaraa on niin paljon ja tietystihän kaikki pitää sinne viedä, mutta kun ensin aloittaa pikkuhiljaa viemään tavaroita tuolla meidän farmari-autolla, niin sitten ne kaikki pikkutavarat on siellä tiellä kun isoja kuskataan. Miten mie osaan tehdä tästäkin ongelman?

Huomennahan ne avaimet VIHDOIN pitäisi saada käteen. Jee! :)

Keskiviikkona kävin muuten neuvolassa.
Painoa oli kertynyt viikossa 100g ja sf-mittaa ei yhtään. Vauva oli taas vissiin laskeutunut lisää ja neuvolatäti sanoikin, että varmasti vauva on kasvanut, mutta kun se laskeutuu niin mitta ei välttämättä kasva.
Myös verikokeen tulokset tulivat ja raskaushepatoosia ei ole ja hyvä niin.

Mutta se streptokokki B-näyte oli positiivinen. Se siis tarkoittaa sitä, että n. 4 tuntia ennen vauvan syntymää miulle laitetaan antibiootti suoneen, ettei se tarttuisi vauvaan ja vauva saisi mitään infektioita. Googletellessani löysin tietenkin myös sen pahimman, http://valkoinenperhonen.blogspot.fi/2012/10/b-streptokokki.html . :\ Pitää vaan olla onnellinen, että tää on tiedossa ja saa sitten sitä antibioottia. Nyt vaan pitää toivoa, ettei ole mikään syöksysynnytys, vaikka varmasti mie vaeltelen sen 48h avautuessa :D

Mutta on välillä olo, että oon ihan kelvoton yksilö kun vikalista senkuin kasvaa. Raskausdiabetes, anemia, streptokokki B... Tietysti vielä se ylipainokin siellä. *huoh* Vaikka itsellähän olo on hyvä ja esim. sokeriarvot ovat olleet ihanteellisia. Mutta kun äiti voi hyvin, vauva voi hyvin. Niinhän sitä sanotaan.

Lähden nyt esittelemään novascotiannoutajaa rotuna työkaverille ja hänen perheelleen, kun siellä on kovasti koirakuumetta ilmassa ja tolleri on kuulema yksi vakavasti harkittu rotu. Sissi saa laittaa parastaan :D

Rakas pikku-tyyppi
<3

X__X Silmät ristissä

37+1

Onpahan niin huonosti nukuttu yö takana ettei koskaan... Paremmin nukuin elokuussa 2010:nkin, kun oltiin kaverin kanssa Lapissa, nukuttiin teltassa ja oli muuten todella kylmä!!
Jostain syystä siis viimeyönä heräsin tsiljoona kertaa, ramppasin vessassa, närästi, veti suonta pohkeesta, liitoskipuilin jne. Sitten kun sain taas välillä nukutuksi, herään siihen että koira oksentaa. Siivoan oksennukset, koetan saada taas nukutuksi, mutta närästää niin pirusti ja Renniet on loppu. Kyhäilen päiväpeitosta päädyn kohottajaa - ei auta. Kittaan maitoa ½ litraa, auttaa vähän ja saan sitten loppuyön nukutuksi enää vain kolmella heräämisellä ennen ylösnousemista. *huokaus*

Toivottavasti tästä ei tule jokaöistä, mielelläni nukkuisin vielä yöt kun mahdollista. Onneksi tänä aamuna ei ollut mihinkään menoa, niin sitten makailin sängyssä melkein 11 asti.

Ainiin, nyt kun on alkanut 38. raskausviikko, niin pikkutyyppi lasketaan jo täysiaikaiseksi. Jo monet tuttavat ovat kertoneet, kun synnyttivät 37. viikoilla, joten pitäs tosiaan alkaa sitä sairaalakassia pakkaamaan.. Vaikka miulla on edelleen vahva tunne, että menee ainakin viikolla lasketun ajan yli. Vau.fi:n mukaan vauva on jo n. 3 kiloinen ja n.46 cm pitkä.

Eilen kävin siellä verikokeissa ja viemässä streptokokki-näytteen labraan. Huomenna on taas neuvola, jos ne tulokset olisivat hyvällä tuurilla jo tulleet, niin tietäs mitä ne sanoo. Pahimmat kutinat ovat kyllä hellittäneet, joten olen luottavaisin mielin.

Eilen kävin myös hammashoitolassa pitkästä aikaa! Ekassa neuvolassahan ne jo suosittelevat varailemaan aikaa hammastarkastukseen ja nyt vasta sain aikaiseksi. Ja itseasiassa edellisestä käynnistä on .. öö.. 9 vuotta :D Tuurilla sain ajan viikon päähän puhelinsoitostani, toiselle puolelle kaupunkia. Muuten ois mennyt parin kuukauden päähän.

Meinasi pokka pettää välillä, kun hoitaja oli puhetyyliltään ja melkolailla ulkonäöltäänkin kuin Putouksen Usko Eevertti Luttinen (miespuolinen siis)! :'D Mutta mukava mies; selosti tekemisensä ja otti hyvin asiakkaan huomioon sekä neuvoi jatkosta. Eikä ollut reikiä eikä tarkastuksen lisäksi tehty muuta kuin hammaskiven poisto. Vähän jännitti, kun edellisestä käynnistä tosiaan oli vierähtänyt muutama tovi :D


Kävin myös moikkaamassa työkavereita ja lapsosia töissä. Oli mukava rupatella ja kutsuin työkaverit sitten käymään uudessa kodissa, kunhan vauva on syntynyt. Ja ihana oli nähdä niitä pirpanoita ja on ollut osalla minuakin ikävä :') Liikutun.

Kaahaillessani ympäri kaupunkia, kävin myös piipahtamassa Robin Hoodissa ja Rajamarketissa, josta sitten ostin 50x50 sisustustyynyn sisätyynyjä, joihin sitten ompelen kivat päälliset. Ne sitten tulee sen uuden sohvasängyn päälle, minkä mie viime postauksessa laitoin, sillä mie ostin sen! <3 Uu!! Haetaan se sitten muuttopäivänä. Ihanaa, ihanaa!

Ja alle viikko, kun saadaan avaimet käteen uuteen taloon!! JEE! Vois alkaa nyt vihdoin jo pakkailemaan, ettei tule sitten semmoista "hups, on muuttopäivä ja mitään ei oo tehty".

Ompelin muuten vihdoin sen pussilakanankin pikku-tyypille ja onnistuihan se, mutta homma vaati pitkää pinnaa, mitä miulta löytyy heikosti. Päätin, että niin pieneen pussilakanaan ei tarvitse niitä kahta pientä  käden reikää :D
Haasteensa voi luoda myös noita tyynynpäällisiä ommellessa se vetoketju-hommeli.

Eilen muuten meijän Sissi-koiranen teki debyyttinsä agilityn epävirallisissa kisoissa Nean kanssa ja sijoittuivat medi-kokoisten mölli-luokassa toisiksi! :) Hii! Mutta itellä senkuin kisakuume kasvaa. Saa nähdä, että milloin itse pääsee kisakentille, kun voi jäädä treenaamiset vähän vähemmälle tässä tulevina kuukausina.

Muutenkin on sellainen motivaatio, että tämän raskauden jälkeen haluan päästä parempaan kuntoon, kuin mitä olin ennen raskautta. Ei mitään rajua laihduttamista tai mitään sellaista, mutta ettei olisi enää niin ylipainoinen ja tuntisi itsensä hyvinvoivaksi ja olisi tyytyväinen ulkonäköönsä. Haaveissa piitkät vaunulenkit koiran kanssa ja toivottavasti se pääasiallisesti riittäisi painonpudotukseen. Jotenkin pitäisi toki lihaskunto-harjoitteita tehdä, mutta jos sitä vauvaa nostelemalla saisi allit pois ;) Mutta sen näkee sitten, miten homma lähtee pyörimään. Ja tietysti elokuisissa kavereiden häissä mie painan enää 55kg ja miulla hirmunen sixpack ja voin pukeutua mihin haluan ;) (Vitsi vitsi, en oo kun joskus kasvuvaiheessa painanut 55kg ja sixpackin saan todennäköisemmin kaupasta)