Uudessa kodissa

Muuttajan  hätävaraeväs

Nyt sitä on muutettu ja Etelä-Karjala vaihtui takaisin Pohjois-Karjalaan. Tai oikeastaan Keski-Karjalaan, kun sellaisenkin ovat keksineet. Mutta virallisesti siis Pohjois-Karjalassa asutaan.

Meillä on kyllä aivan mahtavia ihmisiä lähipiirissä, jotka auttoivat muutossa vilpittömästi auttamisen halusta! Etenkin vanhempani olivat suureksi avuksi - tulivat jo pari päivää ennen muuttopäivää pakkailemaan, tekivät uuden kodin portaikkoon lapsiportit ja tihensivät kaidevälit, tekivät itse muuttoa ja äidin (ja Juuson) kanssa vielä vanhan kämpän loppusiivous. Mutta paljon oli kavereita myös kantamassa.

Alussa jäi vähän paskan maku suuhun, kun entinen omistaja olikin lipsunut osittain suullisista sopimuksista irtaimistoon liittyen. Tavaroita, joita piti jättää mm. autotalliin, niin oli vienyt ja jäljelle jäänyt suurinpiirtein pelkkiä pölykapseleita ja jäteöljyä. Ja vielä on jotain niiden sukulaisia tulossa hakemaan jotain tavaroita, vaikka heillä oli vielä kauppapäivänkin jälkeen kaksi viikkoa aikaa heivata kamansa täältä. Ja aiemmin väitti, ettei ollut huomannut kylpyhuoneen laattojen saumojen halkeilua, mutta niitä paikatessamme huomasimme että niitä oli aiemminkin paikkailtu. Prkl.

Mutta nyt kun on kotia vähitellen saanut oman näköiseksi, on päällimmäisenä tunteena ilo. Nyt on omassa leivinuunissa tehty jo eka makaronilaatikko, ulkosaunassa saunottu, kanat on navetassa ja ekat lumityöt tehty. Tästä se lähtee.
Paitsi iso häsis on siitä, kun pyykkikone ei mahtunut kylppärin ovesta sisälle ja se pitäisi jotenkin taikoa  ikkunasta sisään. Alkaa lapsella kohta puhtaat vaatteet loppua kesken. Tai sitten alan kunnon emäntänä nyrkkipyykkäämään...

On täällä vieläkin sekamelska, mutta kyllä se siitä vähitellen häviää, kun saa tavarat omille paikoilleen. Parempia kuvia tulossa, kunhan alkaa aurinko paistaa (ja muistan ottaa päiväsaikaan) ja tavarat ois kutakuinkin kohdillaan. Nyt saatte tyytyä näihin maanmainiohin puhelinkuviin.

Vauva alkaa tuntua jo aika jytkyltä kaverilta, kun se nyrkittää, potkii ja vaihtelee asentoa. Tänäänkin saanut mahan ihan kuralle koko päiväksi. Muutto meni raskauden kannalta ihan hyvin, mitä nyt liitoskipuja jonkin verran pahensi.

Huomenna sitten kaupunkiin ostamaan kaikennäköistä pientä ja isompaa kotia varten sekä pitäisi löytää siistit housut tai hame lauantaisiin ristiäsiin, jossa meillä J:n kanssa on kunnia olla kummeina (ja toki siitä eteenpäinkin) :)

Vanha kämppä tyhjänä

Uusi kämppä täytenä

Tupaa/keittiötä

Siellä se siintää pellon takana - meidän koti

Postin hakumatkalla

Lehtolan tilan uusimmat asukkaat