lauantai 24. tammikuuta 2015

Vauvakuplassa

Ajattelin tulla kertomaan pitkästä aikaa kuulumisia. Vauva rupesi jo yöunille ja Juuso ja J ovat kanssa jo nukkumassa, joten minulla on vihdoinkin rauhallinen hetki kirjoitella.
Jasper Ahti Oliver
Blogi on useinkin mielessä ja postausideoita olisi, kun vain olisi aikaa ja jaksamista käyttää se vapaa-aika kirjoittamiseen. Jotenkin on vain niin helppo nollata aivoja illalla (yöllä) tuijottamalla telkkaria.

Viikonloppuna pidettiin ristiäiset meillä kotona ja poika sai nimeksi Jasper Ahti Oliver. Jasper on edelleen rauhallinen vauva. Nyt on jo alkanut löytyä rytmiäkin: klo.23 aikoihin vauva rupeaa yöunille ja herää uuteen päivään klo. 9-10 aikoihin. Yöllä Jasu herää 1-2 kertaa syömään ja useimmiten vaihdan myös vaipan.

Ikää jätkällä on tänään tasan 2kk. Käytiin torstaina neuvolassa ja painoa oli 5,9kg ja pituutta 58,6cm. Täysimetyksellä mennään ja hyvin poika kasvaa.

Nenä on ollut tukossa jo kuukauden. Joulun aikoihin saatiin nuha koko perhe ja Jasperilla se on ollut sitkeässä. Juuri kun se oli helpottamassa, tuli tuttavaperheen käynnin mukana uusi kierros. *huoh*

Juuso on suloinen isoveli, mutta myös villiviikari. Kun käytiin pari kuukautta myöhässä 1,5v-neuvolassa ja neuvolan täti pyysi kuvailemaan Juusoa, vastasin: "Ennen olisin sanonut että hitaasti lämpeävä ja sivusta seuraileva tuumiskelija, mutta nyt en enää tiedä" :D Juusosta on tullut sosiaalinen villiviikari, joka vetää sormesta tuntemattomammankin vierailijan kanssaan leikkimään duploilla.

Pikkuveljelle Juuso on kiltti ja huolehtiva. Mustasukkainen se ei ole, mutta tietenkin huomionkipeä. Luonnollisesti J on ollut enemmän Juuson kanssa, mutta koitan minäkin leikkiä Jasperin päiväunien aikaan duploilla tai lukea kirjoja. Onneksi kirjojen lukeminenkin onnistuu jotenkuten myös imetyksen ohessa (voi aina houkutella Juuson tihnehtimästä, kun kutsuu lukemaan) ;)
Juuso on myös ahkera apulainen kotitöissä, kuten tiskikoneen tyhjentämisessä tai pyykkikoneen täyttämisessä.

Odotan innolla kevättä, kun olisi lämpimämmät kelit (eikä -20 kuten viimeaikoina), jolloin voi pukea lapsille kevyemmin päälle ja lähteä hetken mielijohteesta ulos. Kesällä on myös tarkoitus alkaa opettamaan Juusoa kuivaksi ihan huolella, kun voi juosta pihallakin vaikka ilman housuja ja ikä alkaa olemaan sopiva hoksaamaan näitä pissi- ja kakka-asioita.

Jotenkin vain päivät ovat hyvin samanlaisia ja tulee kökittyä paljon sisällä. Mutta positiivista on, että meillä käy kavereita ja sukulaisia aika usein.
Suunnitelmissa on myös alkaa tutustumaan paikallisiin menemällä esim. srk:n perhekerhoon torstaisin, mutta ainainen ongelma on se, että me herätään niin myöhään. Välillä on ikävä Saimaanharjulle, kun siellä pääsi kauppaan ja kerhoihin kävellen. Mutta eiköhän tämä tästä ala iloksi muuttua, kunhan kevät koettaa ja Jasperkin kasvaa isommaksi ja on helpompi lähteä.


Keksirosvo ristiäisissä

Ja keksimonsteri iski jälleen seuraavanakin
päivänä!


4 kommenttia:

  1. Kiva lukea teidän kuulumisia <3 aivan ihana nimi pienellä, onnea <3

    Mie oon toooosi mökkiintynyt.. Kotona on vaan niin paljon helpompaa :D kuin roudutua jonnekin. Kerran viikossa yritetään jonnekin lähteä, oon liian mukavuuden haluinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se aina oma hommansa saada konkkaronkka liikkeelle. Meilläkin virahtaa aina lähtö tunnilla, jos ei ole mitään todella, todella tärkeää sovittua menoa.

      J:n työpäivinä sitä kaikkein eniten kaipaisi pääsevänsä johonkin tapaamaan muita ihmisiä, eikä kökkivänsä kotona koko päivää.

      Poista
  2. Mä meinasin taas juuri tulla varoittamaan, että älä mökkiydy liiaksi, vaikka se tuntuisikin helpommalta vaihtoehdoilta. Pitemmän päälle olisi varmasti hyvä päästä liikkeelle, kyllä se kahdenkin lapsen kanssa onnistuu, ja tulee koko ajan helpommaksi. Miten olis vaikka joku perhekerho tai -kahvila, jossa alkaisitte käydä säännöllisesti?

    No, jokainen tekee toki omat ratkaisunsa. Mutta ihmisen ei ole hyvä erakoitua, ja aikuinen seura hetkittäin tuo piristystä päiviin. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mie haluaisin (ja on yrityksessä) päästä paikalliseen perhekerhoon, kunhan joskus saataisiin aikaiseksi herätä ajoissa, jotta sinne ehdittäisiin. :D Kyllä sitä kaipaa sitä vertaistukea.

      Hankalaa on myös se, että auto on vaan käytössä J:n vapaapäivinä ja kun J on vapaalla, on kiva viettää aikaa perheen kesken tai sitten meillä on johonkin menoa tai joku tulossa meille. Toinen auto ois jees!

      Poista