 |
| Kuis hurisee, beibet? |
huomaan olevani jo nelikymppinen!
Juuso osaa jo aika kivasti tarttua esineisiin ja ne alkaa jo samantien saada suuntansa suuta kohti. Nyt viimeistään pitää alkaa imuroimaan ahkerammin, sillä noita koiran karvoja on ihan mielettömästi (kiitos jo alkaneen talvikarvan vaihdon)! Mutta onpahan lapsellakin vastustuskyky huipussaan, kun kaikessa on mausteena koiraa ;D
Ja Juuso on alkanut (yrittää) kääntyä selältä mahalleen. Mies eräänä aamuna sanoi Juuson kääntyneen useammankin kerran, mutta mie en oo nähnyt kertaakaan. Mie en nimittäin laske sitä että yläkroppa ei oo vielä kääntynyt, kun käsi jää alle. Mieheltä kysyin että olikos se käsi vielä tiellä vai ei, ensin sanoi että ei ja sitten ei enää varmaksi osannut sanoakaan. Mutta ei varmaan kauaa mene, kun voi rehellisesti sanoa kääntymisen onnistuneen. :)
Nyt ollaan oltu pikku-ukkelin kanssa paljon kahdestaan, kun J on ollut paljon töissä ja heikommassa rahatilanteessa ottanut paljon ylityökeikkaakin. Me ollaan vaan ja hengaillaan, välillä mennään nukkumaan. Päivät ovat hyvin samankaltaisia ja joinakin päivinä tuntuu että päivän kohokohta on Juuson päikkärit, niin ehtii tehdä tai edes ajatella omia juttuja. Kamala äiti. :P Ensi viikolla miehellä alkaa omien töiden lisäksi harjoittelu (synnärillä :D), joten ei enää sitäkään vähää nähdä ja voin mökkihöperöityä lapsen ja koiran
kanssa ilman autoa totaalisesti. Jee...
 |
| "Oon kuul ja menen metsään katselemaan puiden latvoja" |
 |
| Isiltä perityt hurmauskiehkurat. Näinköhän meille tulee kiharatukkainen poika? :) |
Pelattiin Catania (hyvin koukuttava ja mainio lautapeli!), tehtiin ja syötiin pizzaa ja seuraavana päivänä miehet mättivätkin halkoja pinoon talvea varten. Se on kiva kun ihmiset käy meillä asti kylässä, vaikka meidän kaverithan asuvat pääasiallisesti siellä 240 km:n päässä.
Porukoillakin olisi kiva päästä käymään ja nähdä omaa mummoani, koska hänkin on nähnyt Juuson vain kerran (päivä ennen ristiäisiä.) Jos sitä vaikka joku kerta kokoaisi rohkeutensa ja menisi sitten vaikka junalla lapsen ja koiran kanssa. Onneks molemmat on aika helppohoitoisia. Tosin matkaan pitäisi saada vaunut, kaukalo ja koira + matkatavarat. Hmm.. :)
29.päivä on Juusolla taas neuvola. Saa taas tietää paljonko ukkeli on kasvanut. Se on miulle varmaan tärkein syy käydä neuvolassa. Ensi kerralla onkin taas lääkäri. Voidaan kysyä siltä pienestä, muljuavasta "patista" takaraivolla, jonka J huomasi muutama päivä sitten. Kenties vain rasvapatti (ite toivon että ois vaan joku ötökän purema), mutta taas pientä päänvaivaa..
 |
| Pääasiallisesti nukutaan perhepedissä, välillä Juuso nukkuu ekaan syöttöön asti omassa pinniksessään. Mikähän Muumi-peitto on kenenkin...? :D |
Taitaa poijjalla olla jo ruskeet simmut??:) <3
VastaaPoistaNiinhän nuo on. Joku kyllä pelotteli, että ne ehtii vielä muuttua ja vasta vuoden iässä voi varmaks sannoo, mutta toivottavasti nuo nyt ruskeina pysyisivät. Vaikka tuskin se silmien väri elämänlaatuun vaikuttaa :D Tai voi vaikuttaa, ruskeilla saa paremmin tyttöjä? ;D
PoistaMä huomasin ekan kuukauden aikana, että meinasin mökkiytyä yksin kotiin. Onneksi tajusin asian itse, ja asutaan pieness ja mukavassa taloyhtiössä, jossa sattuu olemaan muitakin pienten vauvojen vanhempia kotosalla, joten lähdin sitten rohkeasti pimputtamaan ovikelloja ja kysymään lenkkiseura yms. joten oon päässyt tuulettumaan ja tapaamaan muita aikuisia. Kesäloma vähän teki taukoa tuohon muiden mammojen kanssa tapaamiseen, ja nyt Pihlan unirytmi aiheuttaa sen, että äidin sosiaalinen elämä kärsii (Pihla siis nukkuu tällä hetkellä noin klo.22...23 - 9...11. Joten kun me ollaan noustu, tehty aamutoimet ja syöty, niin muut alkaa pikkuhiljaa siirtyä pihalta kotiin syömään ja päikkäreille.) No, jospa tämä rytmi jossain vaiheessa vähän aikaistuisi. On siis ihanaa, kun vauva nukkuu noin pitkt KESKEYTYMÄTTÖMÄT yöunet, mutta voisi mennä hieman aikaisemmin illalla unille ja herätä muutaman tunnin aikaisemmin aamulla... No, kohta alkaa nuo äiti-vauva -harrastukset, niin saadaan ainakin sit kautta tekemistä ja rytmiä päiviin :)
VastaaPoistaTerv. R
Ihanaa että jotkut muutkaan ei ole vauvansa kanssa kukon kiekaisun aikaan ylhäällä! :D Me kanssa noustaan sängystä vasta aikaisintaan kymmeneltä, joskus jopa puolilta päivin. Yksi lisäsyy, miksen ilmottaudu sinne muskariin - epäinhimillisen aikainen ajankohta :D
PoistaMutta ihme ipana teillä, jos ei herää tuossa välissä! Vau! Vaikka Juusokin on semi-hyvä nukkuja, niin tuommonen ois super-luksusta :D
Meillä on vastapäätä yksi vauvaperhe, 2kk meidän vauvaa vanhempi tyttö. Muutaman kerran ollaan tavattu, mutta jotenkin tuntui ettei meillä oikein synkkaa. Niinpä täällä talsitaan keskenämme. Tosin useammin sattuu koiran ulkoiluttajia, joiden kanssa voi puhua (ei tosin vauvajuttuja) ja niiden kanssa taas synkkaa. Mutta kunhan nyt jotain muutakin kuin "ootko äitin kultamuru? Oho, tuliko pukli? Katso tuolla menee auto/koira/tyttö tms." :D
Pihla on kyllä yllättänyt niin vanhempansa kuin kaikki muutkin erinomaisilla unenlahjoillaan :) Normi yöunet on meillä 10-12h ilman heräämisiä. Päikkäreitä on kahdet tai kolmet, noin 30-60 min kerrallaan. Jos haluun ehtiä esim. siivota, niin pitää herätä aamulla aikaisin muutama tunti ennen vauvaa, koska nuo päikkäriajat kuluu yleensä vaunulenkkien merkeissä, kun tuo koirakin on ulkoilutettava.
VastaaPoista