On vilinää vilskettä..

Sissi antautui Juuson paijailuille

Huh huh, miten on ollut menoa ja meininkiä! Ei oo paljon joutanut kirjoittelemaan.

Vihdoin ja viimein Juusolle putkahti se kiukuteltu hammas ylös. Ja toinenkin on aivan vähää vaille läpi (ellei jo ole, en ole pariin päivään katsonut), mutta se ei kiukuta. Hampaiden puhkeaminen on varmaankin vaikuttanut myös yöuniin, kun Juuso on muutaman yönä nukkua posotellut yhteen menoon yhdeksään, kymmeneen saakka omassa sängyssään.

 Mie vuorostani oon saanut kiukutella oman hampaani kanssa, kun alaleukaan ei mahdu viisauden hampaat nousemaan ja nyt ne ovat alkaneet tehdä kipeää. Tiedossa on röntgen ja niiden poisleikkaus. Ou.

Treffeille lähdössä

Ollaan nyt treffattu myös muita vauvoja ja mammoja. FB.n ryhmän kautta löytyneen mamma-kollega-kaverin kanssa juttu luisti niin hyvin, ettei meinattu malttaa koteihimme lähteä. Tunti kärryteltiin vaunuinemme ja koirinemme pitkin poikin  ja puoli tuntia vielä höpötettiin meidän risteyksessä.

Tämä lähimpänä asuva äiti vauvansa kanssa tuli eilen meille ja meillä oli kamalan sotkuista, kun oltiin vaan sovittu tapaamisajankohdaksi tämä viikko ja klo. 13. Rintsikat ruokapöydän penkillä, mie kalsareissa tukka rasvaisena, tavarat sikin sokin ja huonelämpötila 17 'C  teki varmaan oikein mukavan ensivaikutelman. Mutta tästä alemmas ei voida vajota ja seuraavan vierailu kerran on oltava pakosti positiivisempi kokemus (jos enää uskaltautuvat meille). Tosin meillä ei aivan yhtä hyvin kemiat natsaa tämän äidin kanssa, mutta ihan kiva kuitenkin saada seuraa.

Viime viikolla myös nähtiin yhtä vaille kaikkia kummeja. Miehelle järjestetty yllätys oli, kun J:n kaveri vaimonsa kanssa tulivat Joensuusta meille pariksi päiväksi. Oltiin J:n kanssa Prismassa ruoka- ja joululahjaostoksilla ja sitten tavattiin "aivan sattumalta" hyllyvälissä. J ei meinannut edes tajuta ja miulla petti pokka. Mutta ilme oli näkemisen arvoinen ja mies iloinen - tavoite saavutettu.

Juuson koirakaveri Rontti

Vähän jos on sosetta
otsassa ja rähmää silmässä...

Perjantaina saapuivat Juuson sylikummi-ystäväni miehensä kanssa meille ja porukalla lähdettiin lauantaina pikkujouluihin Kouvolaan veljeni (myös Juuson kummi) ja ystäväni luokse. Pikkujoulut olivat siis sellaiset siistit ystävien tapaamis-kekkerit, ei mitkään ryyppäjäiset. Syötiin kolmen ruokalajin ateria: savuporotäytetty jälkiuuniruisneppari, salaattia, supermureaksi kypsytettyä nautaa kermaperunoilla ja jälkiruuaksi suklaa(juusto?)kakkua. NAM! Pelailtiin lautapelejä, käytiin pitkän kaavan mukaan saunassa  ja höpöteltiin.

Mitähän täältä
löytyy?

Sunnuntaina Juuso sai etukäteen joululahjansa veljeltäni, koska sille oli jo käyttöä. Ja paketista löytyi siis vauvapulkka!! Käytiin sitten heittämässä jo Kouvolassa pulkkakierros ja lenkitettiin samalla koirat. Kummi sai kunnian vetää Juusoa pulkassa ensimmäisenä. Ja poika istua napotti tyytyväisenä ihmetellen maisemia eri perspektiivistä.

Uutta pulkkaa testimässä

Toinen huippuhärveli on hyppykiikku! Ostin FB:n kirpparin kautta itkuhälyttimet ja sain kaupanpäälliseksi hyppykiikun. Voi sitä riemua :)

Juuso on alkanut myös vähitellen nousta konttausasentoon. Ei se siinä kauaa jaksa olla, mutta siitä se lähtee. Treeniä, treeniä. Kuten vähän ounastelinkin, meillä taitaa jäädä ryömiminen väliin kokonaan.

Eilen J sai värjätä miun hiukset, kun Juuso oli jo nukkumassa. "Oon mie yhen kerran värjännyt. Iteltäni 15-vuotiaana." Tosi vakuuttavaa. Mutta hyvällä neuvomisella sain hyvän ja tasaisen värin hiuksiin. Vähän jos on pulsareissa väriläiskä. :D

Nyt, NYT se on - JOULUKUU!

Jei, nyt on jo joulukuu ja ensimmäinen adventtisunnuntai!! Eli saa avata joulukalenterin ensimmäisen luukun ja laittaa joulukoristeita (mies myöntyi että joulukuussa saan laittaa :D )!

Oon myös jo innokkaana paketoinut melkein kaikki joululahjat, jotka ovat meille jo kotiin saapuneet. Tämän vuoden teema joululahjoissa on wanhan ajan näköiset paketit. Jostain pitäisi vielä etsiä juuttinarua lisää (edullisesti, vinkkejä saa antaa!), niin saisi narutkin paketteihin.

En muista kirjoitinko tänne aiemmin, että J heitti ehdotuksen että teemme tänä vuonna toisillemme joulukalenterit. Tai "täytämme". J:llä oli oma vanha lapsuudestaan tallessa, mutta mie sitten päädyin askartelupuuhiin (ja tätä teinkin pikkuhiljaa ja antaumuksella yli kuukauden ajan). Mie tänään sain paketoitua loppuun kalenteriyllätykset. Idean varastin & Something Daily-blogista :D Tuo levy on 120cm pitkä, eli ei ihan mihinkään pieneen tilaan mahtuva ole tuo kalenteri.

Tosin miun luukut on J:n entisessä kalenterissa ja J saa miun tekemän. Tosin mies lähti kolmeksi päiväksi töihin, joten mie joudun odottamaan että saan "luukut auki" eli pusseihin täytettä (ja mie täällä yksinäni kikatan kaksimielisyyksistä :'D ).  

Otin myös Juusosta tonttuilu-kuvia joulukortteihin. Sattui olemaan vielä tasan 7kk-päiväkin. Vähän pelleilyksihän se meni ja lopuksi iskikin väsy, mutta kyllä sieltä muutama oiva löytyi.

Iltaisin Juusolla on taas ollut kiukkua ja luulen että lisää hampaita on tuloillaan, vaikkei vielä tunnu. Kuolaa tulee taas enemmän ja yht'äkkisiä itku-kiukku-kohtauksia. Yhtenä iltana Juuso oli sitten niin kipeän oloinen että ajattelin antaa Panadolia. Mutta toimiva ja hellempi menetelmä oli antaa vain lääkeruisku ja pilttipurkin kansi ja ne veivät kiukut pois siksi aikaa, että tulikin jo nukkuma-aika.

Löysin muuten paikallisen kaupan seinältä mainoksen Facebookin ryhmästä paikallisista äideistä ja liityin ryhmään. Nyt on jo suunniteltu vaunulenkkirehvejä yhden äidin kanssa, jolla on pari kuukautta nuorempi tyttö, kultainennoutaja, asuu ihan parinsadan metrin päässä ja ollaan jopa oltu samassa työpaikassa, päiväkotien kesäpäivystyksessä, hetken aikaa (mie tosin en muista häntä :-o). Kiva ois saada vähän vertaistukea arkeen ja sais läpättää vauvoista ilman että tulee tunne toiselle kuulijalle, että eikö tuolla ole muuta elämää. Tällä hetkellä kun ei juurikaan ole.

Sovittiin myös sen naapurin äidin kanssa tapaaminen reilun viikon päähän, kun he kotiutuvat reissusta. Kutsuttiinhan me toisemme kylään jo kuukausia sitten, mutta ei vain ole saanut aikaiseksi mennä kun ei ole tiennyt heidän neidin päivärytmiä. Nyt taas törmättiin tuossa tiellä pitkästä aikaa ja sovittiin leikkitreffit meille. Se lukee miulla isolla kalenterissa, että muistan siivota siihen mennessä :D Kuitenkin on niin uudesta tuttavuudesta vielä kyse :P

Mutta nyt nukkumaan kerrankin "ajoissa" eli toisin sanoen ennen neljää. Miun unirytmi on ihan täydellisen päin puuta nyt. Oon mennyt "jo" kolmelta nukkumaan, mutta en ole saanut unta ennen puolta viittä. Tänään sitten heräsin 6:30, kun vietiin J töihin jotta pääsen maanantaina agilityyn pitkästä aikaa. Pikkuisen on ollut hölmö olo kahden tunnin yöunilla ja kolmen tunnin päikkäreillä. Jos nyt väsyneenä sais käännettyä vähän unirytmiä.

P.s. Kotihiiremme vihdoinkin jäi ansaan ja olemme saaneet nauttia hiljaisuudesta öisin. Jee.