23. raskausviikko ja kuulumisia

Unohdin täysin muuten aiemmin  esitellä Kilpparin uusimmat potretit rakenneultrasta kertoillessani. Eli siellä se kuvissa köllii käsi otsalla ja toisessa kuvassa näkyy oikein kaikki sormetkin! :) Painoa oli silloin jo jotain yli 400g (typerää, kun kätilöt eivät kirjoita juuri mitään neuvolakorttiin, en mie voi muistaa).

Kilpparin rakenneultra

 Tänään alkoi jo 23. viikko eli 22+0. Nyt kun kerrankin olen kotona, Juuso päikkäreillä ja J töissä, niin päätin ottaa taas mahakuvaa. Tuollainen pötsi se on nyt (ja riipputissit! :D). Istukka on etuseinässä, joten Kilpparin liikkeet ovat tuntuneet melko vaimeina, mutta kuluneella viikolla olen tuntenut liikkeet jo paljon voimakkaampina ja pitkin päivää (ennen vain silloin, kun rauhoittui sohvalle tai nukutti Juusoa). Ihana mötkylä <3

Tänään sain myös vihdoin aikaiseksi lähteä Juusonkin kanssa pois kotipihasta leikkimään. Olen tuntenut itseni niin saamattomaksi, kun ollaan vaan kykitty kotona ja käytetty Sissi vaan vaunulenkillä/uimassa.

Tänään mentiin leikkipuistoon n. kilometrin päähän ja olihan se Juusosta taas kivaa, sillä meillä ei ole hiekkalaatikkoa eikä keinuja kotona. Tosin lapio oli unohtunut autoon, jolla J lähti tänään töihin. Mutta onneksi se ei (ainakaan vielä) ole mitenkään rajoittava tekijä leikkeihin.

Poikettiin kaupassa tulomatkalla ja saatiin reissuun kulumaan pari tuntia, jonka jälkeen uni tulikin hyvin. Olen huomannut, että jos päivään ei kuulu mitään "erilaista", Juuso ei väsy samalla tavalla, jolloin päikkäreille meno virahtaa, ne jää joko lyhyiksi tai sitten yöunille meno virahtaa, kun päikkärit on nukuttu myöhemmin.

Joten täytyy keksiä kaupassa käyntiä, leikkipuistoa, koiran uittamisreissua tms. päiviin. Yhtenä iltana oltiin koko perhe poimimassa metsämansikoita. Juusokin oppi sujuvasti poimimaan marjoja omaan suuhunsa suoraan varsista. Välillä pieni käsi koetti käydä äidin marjasankolla.

Itikoita oli kiusaksi asti, ja koska Offia tai vastaavia ei saa näin pienillä lapsilla käyttää, me ollaan käytetty tervavoidetta ja se toimii. Ollaan laitettu niskaan, korvien taakse, kaulalle, otsalle ja käsiin. Onhan se melko voimakkaan hajuista, mutta itikat pysyy poissa ja se on luonnontuote. Ihan pienelle vauvalle en kyllä laittaisi tätäkään, mutta tämän ikäinen taapero kun ei pysy enää rattaissa itikkasuojan alla ulkoillessa :D

Perjantaina on vihdoin neuvola. Viimeksi painoa, hemoglobiinia ja verenpainetta on mitattu kaksi kuukautta sitten, joten ihan kiva päästä katsomaan, mitä ne nyt näyttää. Onneksi vauvaa on kuunneltu ja nähty tässä välissä kuitenkin.

Ensi viikolla blogi taas hiljenee, kun käydään taas visahtamassa Pohjois-Karjalassa (toivon mukaan pankkilaina-asioissa!! ;D ) ja loppuviikosta tuleekin meille kummisetäni perheineen vierailulle! :) Johan mie tässä parin päivän ajan oonkin ajatuksiani oksentanut tänne :D

Nauttikaa helteistä, kyllä sitä sadetta piisaa taas syksyllä ja pakkasta talvella!